Myönteinen vanhemmuus

myonteinenvanhemmuus

Mitä myönteinen vanhemmuus on? Miksi ryhtyä siihen? Ja miten sitä toteutetaan?

MITÄ?

Myönteinen vanhemmuus on lapsilähtöistä ja lempeää ohjausta. Se ei perustu vanhemman auktoriteettiin ja valta-asetelmaan, vaan tehokkaaseen ja selkeään kommunikaatioon sekä lapsen ja vanhemman väliseen kunnioitukseen, joka kulkee kahteen suuntaan.

Se ei ole vapaata kasvatusta, se ei ole rajattomuutta, se ei ole sääntöjen puuttumista.

Päin vastoin myönteinen vanhemmuus on selkeitä sääntöjä, sääntöjen selkeää ilmaisemista lapselle ja niiden noudattamisen johdonmukaista seurantaa.

Myönteisen vanhemmuuden piirteitä:

  • lempeys
  • lapsen kunnioittaminen
  • lapsen kuunteleminen
  • lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on
  • selkeät säännöt
  • selkeä viestintä
  • lapsen sisäisen motivaation rakentaminen

 

Lasta ei yritetä hallita, vaan ohjataan.

Myönteinen vanhempi käyttää valtaansa järkevällä tavalla, perustellen näkökantansa lapselle tämän ikätason mukaisesti ja ottaen myös lapsen mielipiteen huomioon. Odotukset muotoillaan siten, että lapsi kykenee niistä realistisesti suoriutumaan ja vanhempi sallii lapsen saavuttaa toivottu lopputulos omalla tavallaan.

MIKSI?

Minä olen valinnut myönteisen vanhemmuuden, koska se toimii. Se tuntuu hyvältä ja oikealta ja on minulle luontainen tapa toimia. Lapseni ovat tottelevaisempia kuin ennen. Kotonani ja perheessäni vallitsee rauha. Näen, että lapseni ovat onnellisempia. Niin olen minäkin.

Myönteinen vanhemmuus on myös tieteelliseen näyttöön perustuen hyvää vanhemmuutta.  Lempeästi kasvatetut lapset menestyvät elämässään paremmin ja ovat onnellisempia ihmisiä.

Jo vuosikymmenien ajan kehityspsykologinen tutkimus on osoittanut, että lämmin, lapsen tarpeisiin reagoiva vanhemmuus yhdistyy moniin myönteisiin kehityksellisiin ilmiöihin, kuten parempiin sosiaalisiin taitoihin, hyviin ikätoverisuhteisiin, vahvaan itsetuntoon ja korkeamman moraalin kehittymiseen. Yhtälailla ankara, rangaistuksiin ja vanhemman auktoriteettiin perustuva vanhemmuus yhdistyy heikompaan menestykseen ja huonompaan käytökseen.

On myös osoitettu, mikä toki käy myös maalaisjärkeen, että lapset yleisesti ottaen haluavat tehdä rakastavalle vanhemmalle mieliksi. Lempeiden vanhempien lapset ovat motivoituneita tekemään sen, mitä vanhemmat heiltä odottavat.

Alla oleva pitkälliseen tutkimusnäyttöön perustuva taulukko on mukaillen David R. Shafferin ja Katherine Kippin Developmental Psychology -kirjasta:

Kasvatustapa Tulokset lapsuudessa Tulokset nuoruusiässä
Myönteinen kasvatus Hyvät sosiaaliset ja kognitiiviset taidot
  • Hyvä itsetunto
  • Hyvät sosiaaliset taidot
  • Korkeat moraalikäsitykset
  • Hyvä koulu-/opiskelumenestys
 

Ankara, vanhempilähtöinen kasvatus

 

Keskinkertaiset sosiaaliset ja kognitiiviset taidot

 

  • Keskinkertainen opintomenestys
  • Keskinkertaiset sosiaaliset taidot
 

Salliva kasvatus

 

Matalat sosiaaliset ja kognitiiviset taidot

 

  • Heikko itsehillintä
  • Heikko opintomenestys
  • Enemmän päihteidenkäyttöä kuin muilla tavoin kasvatetuilla nuorilla

MITEN?

Mitä siis oikeastaan pitää tehdä? Ei enempää tai vähempää kuin muutos vanhemman käytöksessä. Muuta itseäsi ja omaa käytöstäsi sen sijaan, että yrittäisit muuttaa lapsesi käytöstä. Kun vanhempi muuttuu, muutos lapsen käyttäytymisestä seuraa perässä.

Mallinna omalla käytökselläsi sitä, miten haluat lapsen käyttäytyvän.

Haluat lapsesi kuuntelevan sinua, joten kuuntele sinä häntä. Haluat kunnioitusta, osoita sitä siis itse. Haluat lapsesi olevan hellä ja myötätuntoinen, joten ole sinä hellä ja myötätuntoinen hänelle.

Mieti asenteitasi. Älä näe lasta ja hänen käytöstään ongelmana, vaan yritä nähdä ongelma käytöksen takana.

Käytös on kommunikointia – kiinnostu siitä, mitä lapsi yrittää kulloinkin viestiä. Ajattele, että tavoitteesi on ohjata lasta ja auttaa häntä selvittämään ongelmansa.

Hyväksy lapsen tunteiden kirjo kokonaisuudessan. Lapsella on oikeus huonoihin hetkiin ja huonoihin päiviin siinä missä aikuisellakin. Lasta saa harmittaa mikä ikinä häntä harmittaakaan, vaikka se olisi sinusta vähäpätöistä. Kunnioita lapsen oikeutta omiin tunteisiinsa ja suhtaudu niihin myötätuntoisesti.

Kurinpidon yhdistäminen myönteiseen vanhemmuuteen nostaa mieleen paljon kysymyksiä, tiedän! Oikeastaan tämä koko blogi onkin suurelta osin tähän suureen MITEN-kysymykseen vastaamista.