Hilkka Liitsola

Hilkka Headshots September 2017 Low Res-24
Kuva: Leah Takata

Olen 30+-vuotias kahden lapsen äiti. Olen työskennellyt lastenpsykiatriaan erikoistuvana lääkärinä vuosina 2019-2020 ja neuvolatyötä tekevänä omalääkärinä vuosina 2013-2014. Vuoden 2021 alussa siirryn täysipäiväiseksi kasvatustieteiden opiskelijaksi Tampereen yliopistoon.

Asuin erikoistumisopintojeni alkuun asti viisi vuotta ihastuttavassa Prahassa, jossa tein kirjoittamiseen liittyviä töitä, suoritin avoimessa yliopistossa joitakin  psykologian, kasvatustieteiden ja kirjoittamisen opintoja, tutustuin montessoripedagogiikkaan ensin vanhempana ja sitten opiskelijana – ja perustin tämän sivuston.

Suoritin Prahan montessori-instituutissa (Montessori Institute of Prague) 3-6-vuotiaiden AMI-avustajasertifikaatin ja aloitin Instituutissa 3-6-vuotiaiden montessoriohjaajakoulutuksen, josta ehdin suorittaa noin puolet ennen kuin opinnot keskeytyivät Suomeen palaamisen myötä. Palaan vuoden 2021 alussa opintojen pariin Suomessa, ja valmistun 3-6-vuotiaiden montessoriohjaajaksi kesällä 2022.

Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana perehdyin myös väkivallattomaan vuorovaikutukseen (non-violent communication, NVC) mm. kahdessa kasvattajille suunnatussa seminaarisarjassa.

Esikoiskirjani, lempeän iloinen lastenromaani Herra Lumpeenkukka ja neiti Kuusenkerkkä julkaistiin vuonna 2018, minkä jälkeen olen julkaissut hauskan jännittävät seikkailuromaanit Kajo, Kuunvalo ja Kolmikolkka sekä Kajonsaari. Kajo, Kuunvalo ja Kolmikolkka huomioitiin ilmestymisvuonnaan 2019 Lasten LukuVarkaus -palkintoehdokkuudella.

Omien lasteni toivon kasvavan aktiivisiksi, onnellisiksi, hyviksi ihmisiksi, jotka suhtautuvat maailmaan iloisen uteliaasti ja etsien ratkaisuja siellä, missä kohtaavat ongelmia. Samalla kun tuen ja ohjaan heitä (ja kompastelen tehtävässäni yhtenään), opettelen vaalimaan myös sekä omia tarpeitani että puolisoani ja parisuhdettani.

Lasten ja myös vanhempien hyvinvointi, persoonallisuuden ja tunne- elämän kehitys sekä lapsuuden kiintymyssuhteiden merkitykset kiinnostavat minua. Olen kiinnostunut paitsi vanhemmuudesta henkilökohtaisella tasolla, myös laajemmin vanhemmuuteen ja yksilön kehitykseen liittyvästä psykologiasta sekä lastenkasvatukseen sekä koulutukseen liittyvistä tieteellisistä näkökulmista ja tutkimusnäytöstä.

Vaikka olenkin kiinnostunut myös aihepiirin teoriasta ja perustanut tämän bloginkin, olen sitä mieltä, ettei vanhemmuuteen tarvita opaskirjoja tai ismejä. Joskus uusista näkökulmista ja ohjeistakin voi kuitenkin olla hyötyä. Kun olen opiskellut ja perehtynyt aihepiiriin käytännön elämän näkökulmasta, olen poiminut omaan vanhemmuuteeni sen, mikä on tuntunut hyvältä ja minun perheeni kannalta oikealta. Olen jättänyt koskematta siihen, mihin en ole uskonut tai mikä ei ole sopinut minulle ja minun lapsilleni. Hyvin kasvatetun lukijoita kehotan samaan.

En ole aloittanut tätä sivustoa enkä kirjoita artikkeleitani siksi, että olisin tai luulisin olevani täydellinen ja aina onnistuva vanhempi. Kirjoitan siksi, että olen saanut omassa lapsiperhearjessani kokea myönteisen vanhemmuuden tuoman muutoksen sekä siksi, että toivon myönteisen vanhemmuuden tyylin tulevan tutummaksi, normaalimmaksi ja käytännössä helpommaksi yhteiskunnassa, joka edelleen herkästi suosii ja suosittelee kovempaa, vanhemman auktoriteettiin perustuvaa tyyliä(, joka ei usein johda yhtä hyviin tuloksiin kuin myönteinen vanhemmuus, lue lisää täältä).

Jos vanhemmuuteen ylipäänsä on tarpeen joitakin ohjeita lukea, tämä yksi kiteytys riittää kattamaan kaiken olennaisen, joten lisään lainauksen vielä tähän loppuun niille, jotka eivät lue blogia tätä sivua pidemmälle:

”Aina: Ole isompi, vahvempi, viisaampi ja kiltti.

Kun vain mahdollista: Seuraa lapsen tarvetta.

Kun välttämätöntä: Ota ohjat.”

– Bert Powell & kump.

Muokattu viimeksi 11.12.2020