Aistileikki – mitä, miten ja miksi?

Kopio mallista Kopio mallista RULE

Joitakin vuosia sitten törmäsin Pinterestissä kuvaan värikkäällä riisillä täytetystä laatikosta, johon lapsi oli upottanut kätensä. Näyttää hauskalta, tuumin, ja klikkasin itseni blogiin, jossa puhuttiin aistilaatikoista ja aistileikistä. Aihepiiri oli toki hieman tuttu, mutta en ollut tullut ajatelleeksi, että siihen perehtyminen olisi antoisaa omia lapsiani ajatellen. Mutta kun hyppäsin Googlen kuvahaun vietäväksi ja selasin kuvia toinen toistaan houkuttelevamman näköisistä aistilaatikoista, oli ihan selvää, että sellaisen kokoamista pitäisi kokeilla kotona.

Yksinkertaisesti todeten aistileikki on touhua, jonka parissa lapsen aistit (maku, näkö, kuulo, tunto, tasapaino, asento) aktivoituvat. Se on leikkiä, jossa lapsi saa koskettaa, kuunnella, maistaa, haistaa – joskus kaikkia näitä yhdellä kertaa, joskus vain yhteen aistiin keskittyen.

Sellaiset lasten arkiset, mutta vuodesta toiseen kestävät suosikit kuin keinuminen, pallomereen sukeltaminen, sormiväritaiteilu, hiekkaleikit, kylpyammeessa lutraaminen, muovaileminen ja vaikkapa sisäänsä kietovaan riippumattoon asettuminen helteisenä kesäpäivänä ovat kaikille tuttuja esimerkkejä siitä, miten vahvoja aistielämyksiä tarjoavat touhut kiehtovat lapsia.

>> Huom! Artikkelin lopussa on PDF-muodossa saatavilla lista joistakin aistileikkimateriaali-ideoista, joilla ensikertalainenkin pääsee nopeasti vauhtiin.

Paljasjaloin kulkemisen sateisella nurmella ja auringon lämmittämällä kalliolla soisi olevan osa jokaisen lapsen kesiä ja kuravellin keittämisen käsin vaivattujen mutakakkujen alkupalaksi osa jokaista lapsen… ööh… no, nykyään kai monina vuosina lähes jokaista vuodenaikaa Suomessa.

Meidän on vanhempina hyvä ymmärtää aistileikistä, sen hyödyistä ja sen ihanuudesta vähintään se, että aikuisen kannattaa pysäyttää itsensä miettimään kieltonsa välttämättömyyttä niinä hetkinä, joina lapsi on tekemässä jotakin ehkä sotkuista ja ensimmäinen reaktiomme on nopea ja vastaansanomaton ”Ei!”. Lapset kaipaavat mahdollisuuksia vapaaseen, kokonaisvaltaiseen ja joskus sotkuiseenkin leikkiin.

paljasjalka
Paljasjalkapolulla tai luonnossa ilman kenkiä asteleminen tarjoaa kiehtovia aistimuksia.

Aistileikin tiedetään tukevan lasten kehitystä monilla tavoilla. Se voi tukea oppimista, mielikuvitusta, luovuutta, keskittymiskykyä, kielenkehitystä, motorisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja muita kognitiivisia taitoja. Aistileikki voi myös rauhoittaa ja rentouttaa kiihtynyttä lasta.

Minuun vetoaa vanhempana ennen muuta se, miten hitsin kivaa ja usein erilaista ja yllättävää tällainen leikki on lapsille. Toki on totta, että varsinkin ruutujen ja muovilelujen aikakaudella kiireettömien aistileikkien tarjoaminen lapsille puolustaa paikkaansa muistakin syistä.

kurpitsa
Lasten kädet kaipaavat kokemuksia ja tuntemuksia. Kun tulee aika kaivertaa ja koristella hallainyön kurpitsat, ei kannata unohtaa perkeisiin liittyviä iloja.

Aistileikkejä kannattaa siis tarkoituksella järjestää lapsille. Internet on tässäkin asiassa aarreaitta (kannattaa käyttää englanninkielistä hakusanaa sensory play), mutta omallakin mielikuvituksella voi päästä pitkälle, kun uskaltautuu ajattelemaan arkisten tavaroiden ja tarvikkeiden vaihtoehtoisia käyttötapoja.

Mitä, jos lapselle tarjoaa kylvyn yhteyteen kipollisen jääpaloja tutkittavaksi? Tai voisiko kylpyammeen joskus täyttää ihan oikeasti kokonaan vaahdolla? Jos valmistaisi keittiössä pienen hyytelön ihan vain jotta siihen saisi upottaa sormensa ja pelastaa sen sisään juuttuneet, leikeistä unohdetut pääsiäismunien pikkulelut? Olisiko hotellilomilta kotiin kulkeutuneilla pienillä palasaippuoilla jotain annettavaa yhdessä vedellä täytetyn kulhon kanssa? Mitä seuraisi, jos uunipellin levittäisi täyteen partavaahtoa ja antaisi lapselle vapaat kädet? (Taatusti ainakin sotkua, joten kokeilu kannattaa sijoittaa kylpyhuoneeseen. 😉 )

IMG_9207.png
Minigrip-tyyppisillä pusseilla voi tehdä paljon (ja yhtä pussia voi pesujen myötä käyttää puuhaan toisensa jälkeen). Maalipussi on yksinkertainen touhu, joka rakentuu usein käsillä olevilla tarvikkeilla: truuttaa reilusti maaleja pussiin, laita tiukasti kiinni, teippaa pussi pöytään (tai ikkunaan!) ja anna lapsen nauttia.

Ja sitten ovat ne aistilaatikot. Siis laatikot, jotka on täytetty jollakin sellaisella, jonka kosketteleminen ja käsitteleminen kiehtoo lasta. Palanpainikkeeksi tarjotaan kauhoja, kuppeja ja esimerkiksi käynnissä olevaan sesonkiin sopivaa kiehtovaa rekvisiittaa(, jota ei tarvitse haalia kotiin määrättömästi, kun hyödyntää jo olemassa olevia tarvikkeita, pitää aistimateriaalit järjestyksessä ja käyttää sesonkilaatikoissa samoja tavaroita joka vuosi). Lokakuussa esittelin yhden laatikkoidean, jossa Halloweeniin sopivat muodoiltaan ja tuntumaltaan vaihtelevat pienet esineet uivat papumeressä.

Aistilaatikoiden mahdollisuuksia rajoittaa turvallisuuden varmistamisen lisäksi ainoastaan niiden kasaajan mielikuvitus; laatikon perustana voi käyttää niin kuivaruokakaapin aarteita rusettipastasta värjättyyn riisiin kuin vettä tai paperisilppuakin.

Avaa tämän artikkelin lopusta PDF-idealista, kokeile ja keksi itse lisää!

kaura
Kauranjyvät sopivat loistavasti aistilaatikon perustaksi. Niissä on lämmin tuntu, niiden valuminen sormien lomitse kiehtoo aikuistakin ja lisäksi ne myös tuoksuvat miellyttävästi. (Kuvassa on ensimmäinen tai melkein ensimmäinen aistilaatikko, jonka tein lapsilleni:  luonnostaan lämpimältä tuntuvia kauranjyviä, vastaavasti viileäntuntuisia pyöreitä kiviä, muutama kippo ja lusikoita.)

Siinä missä jotkut vierastavat kauran tai papujen kaltaisten ruokatarvikkeiden käyttämistä aistileikissä, minä nimenomaisesti enimmäkseen suosin niitä. Kaikki keittiön kaapeista löytyvä materiaali on varsin ympäristöystävällistä ja myös usein turvallisempi valinta kuin moni muu materiaali.

Pidän sitä paitsi muutenkin miellyttävästä luonnonmukaisesta tuntumasta aistilaatikoissa; samaan tapaan valitsen lapsilleni mieluummin puu- kuin muovileluja. Nämä ovat siis mieltymyskysymyksiä, ja kokeilemalla jokainen perhe löytää itselleen sopivan linjan materiaalivalinnoissa.

IMG_1891
Pääsiäishenkinen aistilaatikko syntyi vesihelmistä, punaisista ja sinisistä koristekivistä, pienistä peltiämpäreistä, kauhoista ja helmimeressä uivista jäniskaveruksista. Huom! Vesihelmet voivat olla lapsille vaarallisia nieltyinä tai esimerkiksi nenään työnnettyinä – käytä harkintaa, kun mietit, sopivatko ne lapsesi käyttöön. Vesihelmet voi kuivattaa ja käyttää tulevaisuudessa uudelleen; kuivina ne ovat pieniä murusia, jotka on pidettävä lasten ulottumattomissa.
heina
Aistilaatikon täytteenä voi käyttää hyvin monenlaisia materiaaleja.

Mutta entä se sotku…?

Osa aistileikeistä on sotkuisia, osa ei ollenkaan, ja osa jossain määrin.

Aistilaatikoiden ideana ei ole kipata sisältöä lattialle ja levittää ympäri asuntoa, ja alussa aikuisen ohjausta saatetaan tarvita paljonkin, jotta leikki pysyy jotakuinkin laatikon raameissa.

Jotkut aistitouhut kuuluvat selkeästi ulos, jotkut kylpyhuoneeseen ja jotkut kodin muihin tiloihin. Meillä on lastenhuoneessa aistileikkipöydäksi hankittu Ikean Flisat-pöytä ja sen alla Kolon-lattiansuojus suojaamassa ympäristöä.

0421609_PE577920_S5.JPG
Ikean Flisat-pöydässä on sivuun nostettavien pöytälevyjen alla laatikot, jotka sopivat hyvin aistilaatikoiksi. Kuva: Ikea

Materiaaleja aistileikkeihin

Tässä joitakin ideoita materiaaleista, joita voidaan käyttää aistileikeissä. Kuten edellä totesin, jokaisella on omat mieltymyksensä ja myös rajansa esimerkiksi sille, miten paljon elintarvikkeilla sopii leikkiä. Kaikki ideat eivät takuulla sovi kaikille (minullekaan), mutta ehkä listalla on jokaiselle jotakin, joka tuntuu itselle sopivalta.

Huomioi aina turvallisuus: valvo leikkivää lasta ja mieti materiaalia valitessasi, sopiiko se lapsesi käyttöön. Monet materiaalit voivat aiheuttaa tukehtumisen ja lapsi saattaa esimerkiksi työntää maissinjyvän nenäänsä. Toisaalta monet materiaaleista ovat turvallisia jopa vauvojen valvotuissa leikeissä.

Avaa aistileikkimateriaali-ideat PDF-muodossa klikkaamalla tästä.

Nimetön suunn.malli-29.png

Nämä aiemmin ilmestyneet artikkelit saattavat kiinnostaa sinua:

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s