Järjestä kotiympäristö myös lasta ajatellen – käytännön muutoksia, jotka tukevat lapsen itsenäisyyttä, itsetuntoa ja iloisuutta

järjestäkotiympäristömyöslastaajatellen.png

Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miten tärkeää itsenäisen toiminnan mahdollistaminen on muun muassa lapsen itsetunnon ja sisäisen motivaation vahvistumisen kannalta. Mutta miten järjestämme kotiympäristön vastaamaan lapsen tarpeeseen huolehtia itsestään ja olla itsenäinen?

Kotimme ovat myös lastemme koteja. Lopulta varsin yksinkertaisin keinoin voimme järjestää kotiympäristömme niin, että lapsemme pystyvät nauttimaan kodeistamme yhtä täysipainoisesti kuin me ja toimimaan ilman tarvetta pyytää aikuisilta jatkuvasti apua. Tämä on arvo itsessään, ja lapsen tarpeet täyttävällä kotiympäristöllä on myös välillisiä myönteisiä vaikutuksia. Kotielämä muuttuu kaikille rauhallisemmaksi, kun lapset tietävät entistä paremmin mitä tekevät, pystyvät toimimaan itsenäisesti, tuntevat olevansa aidosti aikuisten veroinen osa perhettä ja kokevat hallitsevansa ympäristöään.

Kun lasta kohdellaan kunnioittavasti ja kannustetaan kokeilemaan ja kehittämään kykyjään, hän kasvaa huolehtimaan itsestään ja arkisista tarpeistaan mielellään. Meidän kannattaa uskoa, että lapset ovat pystyviä, itsenäisiä ihmisiä ja luoda sama usko heihin itseensä tarjoamalla lapsille ympäristö, jossa he saavat kokea oman kykenevyytensä. Kun lapset saavat olla mielekkäällä, ikätasoisella tavalla itsenäisiä, vastuullisuus, itsekuri ja työhön tarttumisen luontevuus kasvavat vaivattomaksi osaksi heidän elämäänsä ja olemisensa tapaa.

Minä en kasvanut itse tekemiseen kannustavassa ympäristössä, ja samalla kun epäilemättä nautin täyden palvelun elämästä lapsena ja nuorena, nyt toivon, että olisin ennemmin kasvanut ymmärtämään oman kykenevyyteni ja tarttumaan arkisten asioiden tekemiseen mielikseni ja osana tavanomaista, mukavaa elämää. Itse kykeneminen ja pystyvyyden tunne on merkittävä osa lapsen itsetunnon kehittymistä, ja itsenäinen toimiminen omassa kodissa on jokaisen oikeus koosta riippumatta.

Kyykisty lapsesi korkeudelle keittiössä, kylpyhuoneessa ja lapsen omassa huoneessa. Miltä maailma näyttää? Lapset elävät elämäänsä aikuisille suunnitellussa jättiläisten valtakunnassa.

1. Lapsen kokoiset huonekalut ja tarvikkeet helpottavat lapsen toimintaa

Aina kun mahdollista, tarjoa lapselle työvälineet ja huonekalut, jotka on suunniteltu hänen kokoonsa sopiviksi. Lastenhaarukat ja -veitset päivällispöydässä sekä pienet pöydät ja tuolit lastenhuoneessa ovat onneksi arkea useimmissa perheissä. Niiden lisäksi ihan oikeassa käytössä olevat lapselle suunnitellut lattiaharjat ja rikkalapiot, kastelukannut, paloitteluveitset, haravat, vesikannut, lumikolat, keittiön työtasot ja niin edelleen tekevät itsenäisestä toiminnasta ja osallistumisesta lapselle suunnattoman paljon helpompaa.

Hyvin kasvatettu-16.png
Lapsen käteen sopiva kastelukannu lapsen saatavilla.

2. Paikka kaikelle – tee järjestyksen ylläpitämisestä lapselle helppoa

Lapset ovat hyviä sotkemaan, mutta siivoaminen on heille helposti haastavaa. Täysin sekaisin oleva leikkihuone on lapsille musertava haaste, ja pitkin kotia leviävä kaaos vaikuttaa usein lapsiin vielä voimakkaammin kuin aikuisiin, joista heistäkin sekasotku on useimmiten ahdistavaa ja häiritsevää.

Hyvin suunniteltu tila on helppo pitää järjestyksessä. Kun kaikille tavaroille on olemassa hyvin selkeä oma paikkansa, lapsen on huomattavan paljon helpompi pitää yllä järjestystä ympäristössään. Kun lapselle osoitetaan, että kaikella on paikkansa, ja ohjataan häntä huolehtimaan, että tavarat palaavat sinne minne ne kuuluvat, hän sisäistää järjestyksen ylläpitämisen vaivattomaksi osaksi elämäntapaansa. Siisti kotiympäristö on koko perheen etu, rauhoittaa kodin ilmapiiriä ja auttaa tietysti pitämään tavarat ehjinä ja käytössä, kun lapset tietävät, mistä ne löytyvät.

Helpointa on huolehtia, että kaikille tavaroille on selkeä paikka ja ohjata lapsi lempeästi ja selkeästi palauttamaan käyttämänsä tavarat aina paikalleen ennen uuden touhun aloittamista, kun hän on saanut leikkinsä päätökseen.

3. Lapsen tarvitsemat ja käyttämät tavarat ja toiminnot säilytetään lapsen korkeudella

Lapsen pitäisi vaivatta yltää kaikkiin käytössä oleviin leluihinsa, kyniinsä ja papereihinsa, peleihinsä, ruokailuvälineisiinsä, kirjoihinsa  ja niin edelleen. Asettele lapsen tarvitsemat ja käyttämät tavarat lapsen korkeudelle: esimerkiksi keittiössä alalaatikoihin ja lapsen huoneessa matalille hyllyille.

Paitsi että lapsen käyttämien tarvikkeiden pitäisi olla helposti saatavilla, lapselle pitäisi olla yhtälaisen vaivatonta huolehtia itsestään ja tarpeistaan. Järjestetään kotimme niin, ettei lapsi tarvitse aikuisen apua juodakseen lasillisen vettä, pestäkseen ja kuivatakseen kätensä, harjatakseen hampaansa, käydäkseen vessassa tai ripustaakseen takkinsa naulakkoon.

Mieti, miten lapsi voi huolehtia päivittäisistä tarpeistaan kotonanne yhtä helposti kuin sinä itse.

Hyvin kasvatettu-17.png
Lapsen korkeudella oleva astiakaappi.

4. Järkeistetään tavaran määrä ja kierrätetään lapsen saatavilla olevia leluja

Mikä on oikea määrä leluja ja muuta tavaraa, on jokaisen perheen oma valinta. Minun tuntumani on, että enimmäkseen lapsilla on liikaa leluja, liikaa tavaraa, liikaa kaikkea – niin omilla lapsillanikin.

Varsinaisen karsimisen sijaan tai lisäksi on hyvä harkita, voisiko olemassa olevien lelujen ja tavaroiden saatavuutta kierrättää niin, että vain rajoitettu määrä on kerrallaan lapsen käytössä. Tällainen rotaatio tekee sekä järjestyksen ylläpitämisestä että itse asiassa myös leikkimisestä lapselle helpompaa, kun vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien runsaus ei tunnu tukahduttavalta.

Yksi tapa toteuttaa rotaatiota on jakaa lapsen lelut kolmeen tai neljään osaan tavaran määrän mukaan. Lapsen lempilelut, ne jotka ovat jatkuvasti innokkaassa käytössä, pidetään esillä aina, ja niiden rinnalle tarjotaan kahteen tai kolmeen ryhmään jaettuna muita puuhia. Lempilelujen lisäksi tarjolla olevia tavaroita voi kierrättää esimerkiksi kuukausittain.

5. Avohyllyt ovat toimiva tapa tarjota tavaroita lapsen käyttöön

Yleisesti ottaen lasten tavaroiden säilöminen säilytyslaatikoihin tai -säkkeihin ei ole mielestäni järkevä tapa asettaa leluja tarjolle. Pohjattomalta tuntuvat laatikot täynnä kaikkea eivät houkuttele lapsia käyttämään tavaroitaan tehokkaasti tai tue heitä arvostamaan tavaroitaan huolehtien, että kaikki on tallessa ja pysyy ehjänä. Irtonaiset osat joutuvat helposti hukuksiin laatikoiden pohjille, ja säkkeihin sullotuista piilossa olevista tavaroista ei voi ikinä olla varma, missä ne ovat ja ovatko ne kunnossa.

Avohyllyt ovat käytössä toimivimmaksi toteamani tapa tarjota tavaroita lasten käyttöön. Lasten on helppo nähdä kaikki mitä on tarjolla, valita tekemisensä ja palauttaa tavarat käytön jälkeen paikoilleen. Edellä esitelty tavaroiden rotaatio mahdollistaa lelujen ja muiden touhujen väljän ja siistin esillepanon.

Laatikot ja säkit voivat olla näennäisesti siisti ja näppärä tapa säilyttää lasten tavaroita. Mietitään kuitenkin, mikä ero on lelujen säilyttämisellä ja lelujen tarjoamisella käyttöön. Paras säilytysratkaisu ei välttämättä ole paras käyttämisratkaisu.

Hyvin kasvatettu-18.png
Väljästi ja houkuttelevasti avohyllyille asetellut lelut. Kiinnostaisiko leikkiä?

6. Lapsen kokoiset siivousvälineet auttavat lasta huolehtimaan ympäristöstä ja korjaamaan tekemiensä virheiden jäljet

Puhuin jo aiemmin siitä, miten hyvä on, että tarjoamme lasten käyttöön oikeankokoisia välineitä. Siivousvälineet ansaitsevat vielä aivan oman erityismainintansa.

Kun tarjoamme lapsen saataville pienen lattiaharjan ja rikkalapion, pölyhuiskun ja siivousrättejä ja näytämme hänelle, miten niitä käytetään, hänen on jatkossa mahdollista itse korjata virheensä, jos hän sattuu esimerkiksi läikäyttämään maitoa, kaatamaan hiekat kengästä eteisen lattialle tai sutaisemaan askartelumaalia työpöydälleen.

Varsinkin pienillä lapsilla on usein luontainen tarve järjestykseen ja siisteyteen ja he pysähtyvät herkästi ihmettelemään lattialla olevaa roskaa. Kun lapsi tietää, missä hänen omia siivousvälineitään säilytetään ja miten niitä käytetään, hän pystyy reagoimaan näkemäänsä mielekkäällä tavalla ja pitämään ympäristöstään huolta. Näin pidämme yllä ja tuemme lapsen luontaista halua pitää järjestystä yllä.

Sopivien välineiden olemassaolo ja niiden käytön opastaminen yhdessä oman esimerkkimme kanssa ovat ensimmäinen vaihe kohti sitä, että ympäristöstä huolehtimisesta tulee lapsille luonnollista ja että lapsi esimerkiksi lopulta siivoaa jälkensä ilman että häntä tarvitsee erikseen kehottaa tai palkita.

7. Anna lapselle aikaa olla itsenäinen

Järjestä arki niin, että lapsella on mahdollisimman usein aikaa esimerkiksi pukeutua ja riisuutua itse. Käytännössä lapsiperheiden aamut ovat usein kiireistä ja ehkä kireääkin aikaa, mutta meidän on hyvä yrittää miettiä tapoja järjestää elämäämme niin, että antaisimme lapsillemme mahdollisimman paljon aikaa ja tilaa huolehtia itse itsestään.

8. Näe mahdollisuuksia tarjota käytännöllisiä kokemuksia

Miksi tarjota lapselle pelkästään leikkikeittiö, kun hän voi myös oikeasti pilkkoa kurkkua, pestä perunoita ja kattaa pöytää? Kun lapsi kysyy, saisiko hän auttaa tai osallistua, ollaan valmiita ottamaan hänet mukaan ja antamaan hänelle ikään sopivaa tekemistä. Tai vielä parempaa – järjestetään esimerkiksi keittiömme niin, että lapsilla on mahdollisuus halutessaan ilman aikuisen osallistumista tai erillistä lupaa vaikkapa kuoria porkkanat valmiiksi päivällistä varten.

Kun lapselle on tarjolla esimerkiksi keittiössä itselleen sopivan kokoinen työtaso ja käteen sopivia työvälineitä, hän haluaa myös osallistua useammin.

Tarjotaan lapsille hienojen ja tärkeiden mielikuvitusleikkimahdollisuuksien lisäksi aktiivisesti myös tapoja päättää tehdä asioita ihan oikeasti. Pidetään pieni kastelukannu lapsen ulottuvilla (ja varmistetaan, ettei hänellä ole vaikeuksia käyttää vesipistettä), jotta hän voi halutessaan kastella viherkasveja, laitetaan keittiöaltaan eteen lapselle työskentelyporras, jotta hän voi halutessaan tiskata lautasensa päivällisen jälkeen ja näytetään miten lapsi voi aamulla itse levittää päiväpeiton sänkynsä suojaksi.

9. Tarjotaan ympäristö, jossa lapsen on mahdollista oppia virheistään

Kun vain luontevasti mahdollista, järjestetään arkiympäristömme niin, että se tarjoaa lapselle luontaista palautetta virheistään ja onnistumisistaan.

Voisiko lapselle esimerkiksi antaa muovilautasen ja -kupin sijaan pienikokoisen keraamisen lautasen ja mukin, jotka menevät (teräviä sirpaleita tuottamatta) rikki, jos niitä kohtelee kaltoin? Paitsi että tällaisen vastuun antaminen lapselle viestii luottamustamme häneen, se kertoo myös siitä, etteivät vahingot ole mielestämme maailmanloppu. Merkittävää on sekin, että väärin käsiteltynä rikki menevien tavaroiden käyttäminen myös opettaa lapsille luonnollisten seuraamusten kautta, miten asioita käsitellään hellästi, tarkasti ja kunnioituksella.

10. Turvallisuus

Lienee itsestäänselvyys, että kaiken toiminnan pitää olla lapselle turvallista. Esimerkiksi keittiötouhuja ei voi aloittaa antamalla 5-vuotiaalle terävän keittiöveitsen ja kurkun, vaan harjoittelu aloitetaan alusta, välineistä ja aineksista joiden kanssa työskennellessään lapsi ei voi satuttaa itseään. Terävä keittiöveitsi ja leikki-ikäinen ovat itsessään mahdollinen yhdistelmä, mutta se edellyttää, että lapsi on aloittanut alusta aikaisemmin ja kulkenut askel askelelta matkan, joka on johtanut siihen, että hän hallitsee terävän työkalun käytön.

”Ui tai uppoa” ei ole oikea lähestymistapa, vaan vanhemman on hallittava prosessia, tarkkailtava lasta ja tarjottava tämän kehitystasoon ja taitoihin sopivia haasteita, jotka eivät aiheuta vaaraa lapselle tai ympäristölle.

Hyvin kasvatettu-15.png
5-vuotias leikkaa munakoisoa taitavasti terävällä keittiöveitsellä. Aikuisen tehtävä on varmistaa, että lapsen puuhat ovat turvallisia lapsen taidot ja kehitystaso huomioiden.

Nämä aiemmin ilmestyneet artikkelit saattavat myös kiinnostaa sinua:

4 vastausta artikkeliin “Järjestä kotiympäristö myös lasta ajatellen – käytännön muutoksia, jotka tukevat lapsen itsenäisyyttä, itsetuntoa ja iloisuutta

  1. Toimivia ratkaisuja. Lasten kuuluu päästä osalliseksi oikeasta elämästä ja päästä tekemään varsinkin kotona kaikenlaisia askareita. Tunnen liian monta sellaista, etenkin miespuolista, aikuista, jotka eivät ole saaneet lapsena tehdä mitään, koska äiti on pelännyt heidän puolestaan koko ajan. Kyllä on turhauttavaa, kun ei ole oppinut luottamaan itseensä, ei ole oppinut oma-aloitteisuutta eikä oikein mitään tekemäänkään. Sitten sitä vain sivusta katsoo, kun toiset elää.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s