Kun myönteinen vanhemmuus ei toimi

kunmyönteinenvanhemmuuseitoimi.png

Myönteisen vanhemmuuden kelkassa on helppo ajaa ensimmäisissä mutkissa metsään. Ja kokeneempikin kuljettaja saattaa pitkän tasaisen ajon jälkeen koittavassa kaarteessa unohtaa ohjauksen ja ajautua pöpelikköön. Kun myönteinen vanhemmuus ei toimi, syy on yleensä jokin näistä.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

23.png

1. Unohtaako vanhempi omat tarpeensa?

Myönteiseen vanhemmuuteen kuuluu kaikille osapuolille hyvien ratkaisujen etsiminen ja miettiminen. Jos lapsi ei ole saanut piirrostaan vielä ihan valmiiksi kun makaronilaatikko tulee uunista, olisiko hyväksyttävä ratkaisu laittaa kansi ruoan päälle pitämään se lämpimänä ja antaa lapselle viisi minuuttia aikaa viimeistellä työnsä? Kuulostaa ihan kohtuulliselta. Mutta entä esimerkiksi silloin, kun raskaana oleva äiti ei ole ehtinyt syödä lounasta ja tietää, että ellei hän pian saa ruokaa, pahoinvointi iskee? Tai silloin, kun kaikki perheenjäsenet istuvat jo ruokapöydässä, kun lapsi keksii, että hänen täytyisi vielä lisätä piirroshahmolleen kukkakimppu käteen?

Kaikki osapuolet tarpeineen huomioiva vanhemmuus saattaa joskus helpostikin keikahtaa lapsen tarpeet huomioivaksi vanhemmuudeksi. Kun vanhempi unohtaa, että ratkaisujen tulee aidosti tyydyttää myös aikuista, hän lähtee astelemaan kohti uupumusta, ärtymystä ja lapsen miellyttämistä muiden kustannuksella.

Samalla kun aidosti otat lapsen näkökulman ja mielipiteen huomioon, muista että jos jokin ratkaisu ei sovi sinulle, se ei sovi, eikä siitä tule sopivaa siksi että lapsi haluaa.

2. Ovatko lapseen kohdistuvat odotukset ovat liian korkealla?

Myönteinen vanhemmuuskaan ei pysty mahdottomuuksiin. Se ei saa 4-vuotiasta istumaan ilolla ja antaumuksella aikuisten täyspitkän ravintolaillallisen läpi tunti nukkumaankäymisajan jälkeen. Se ei saa 6-vuotiasta tekemään aina niin kuin vanhempi pyytää ilman yhtään ”minä vain vielä…” -vastalausetta. Se ei saa ketään olemaan taukoamatta hyvällä tuulella. Se ei estä lasta tekemästä virheitä ja sotkua ja virhearviointeja.

Me aikuiset asetamme lapsille, sekä omille että toisten, usein kohtuuttomia odotuksia. Usein syy lapsen epäonnistumiseen ja kehnoon käytökseen on siinä, että aikuinen on asettanut hänet tilanteeseen, josta hänen ei voisi kohtuullisesti odottaakaan selviytyvän.

Kun ”lapsi temppuilee” tai ”kiukuttelee”, pysähdytään rehellisesti arvioimaan, voiko syynä olla se, että odotuksemme ovat kohtuuttomia.

3. Tarjotaanko lapselle liian paljon hyvää kerralla?

Lapset tarvitsevat pienestä pitäen päivittäin mahdollisuuksia tehdä päätöksiä ja ilmaista mielipiteensä ympäristöön vaikuttavalla tavalla. ”Puetko huomenna keltaisen paidan vai punaisen paidan?” ”Haluatko syödä iltapalaksi puuroa vai leipää?” ”Mietitäänkö yhdessä, miten voisimme päästä tästä tilanteesta eteenpäin?” Hyviä, kunnioittavia, rajattuja kysymyksiä.

”Pistätkö päälle keltaisen, punaisen, vihreän, violetin vai raidallisen paidan? Vai haluatko mieluummin mekon tai haalarin?” ”Haluatko tänään laittaa päälle sen keltaisen paidan, jonka illalla valitsit vai haluatko pukea jotain muuta?” ”Mitä haluat iltapalaksi?”

Vanhempien ei ole tarkoitus uuvuttaa ja häkellyttää lapsia vaihtoehdoilla ja mahdollisuuksilla, vaan on aikuisen vastuulla pitää valinnat lapsen ikään sopivalla tasolla ja rajata niitä lempeästi ja määrätietoisesti. Kun lapselle tarjoutuvat vaihtoehdot leviävät, samalla leviää muukin, usein muiden muassa aikataulu ja vanhemman pää.

4. Onko lipsahdettu myönteisyydestä sallivuuteen?

Olen sanonut tämän ennenkin ja tulevan varmasti sanomaan jatkossakin: myönteinen vanhemmuus ei ole sallivaa vanhemmuutta. Myönteisen vanhemmuuden ytimeen kuuluvat selkeät säännöt ja se, että lapsi voi luottaa vanhemman pitävän maailman pystyssä.

Joskus myönteiset vanhemmat ajautuvat sallimaan rajojen ylityksiä, jotta säästyttäisiin konflikteilta ja mielipahalta ja asiat sujuisivat näennäisen sutjakkaasti. Silloin lipsutaan sallivuuden puolelle, jonne viettävä tie on niin liukas ja luistava, että sille astuttuaan ei välttämättä edes tajua liikkuvansa kohti lisääntyvää sallivuutta. (Minä tiedän – olen käynyt siellä liukastelemassa ja ihmettelemässä, miksei mistään tunnu tulevan mitään.)

Muista: myönteinen vanhempi asettaa selkeät säännöt, seuraa niitä johdonmukaisesti ja on lempeä, kun ohjaa lasta toimimaan niiden puitteissa.

5. Muistaako vanhempi esimerkin voiman?

”Tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen!” on ehkä huonoin kasvatusajatus ikinä. Lapset oppivat kaikkein eniten siitä, miten me vanhemmat käyttäydymme. Miten käyttäydymme toisia ihmisiä kohtaan, miten käyttäydymme itseämme kohtaan ja miten käyttäydymme lastamme kohtaan.

Lapsemme tarkkailevat meitä ja oppivat meiltä. Miten me toimimme, kun suutumme? Mitä me teemme kun meitä ei huvita? Miten me jatkamme eteenpäin pettymyksen jälkeen? Miten me me puhumme kotona työkaverista joka törttöili? Miten me selvitämme erimielisyyden naapurimme kanssa? Jos vanhemmalla on Aku Ankan temperamentti ja teelusikan halu itsensä kehittämiseen ja käytöksensä muuttamiseen, lasten käytöksen muuttumisen ennuste ei ole hääppöinen.

”Kunnioitus on kaksisuuntainen katu.” Sananlasku pitää paikkansa. Jotta voimme odottaa aitoa kunnioitusta lapsiltamme, meidän on aidosti kunnioitettava heitä. Muutos perheen ilmapiirissä alkaa vanhemmasta. Muista se, minkä olen sanonut ennenkin: kun haluat rauhaa ja lempeyttä, ole itse ensin rauhallinen ja lempeä.

 6. Korvautuuko johdonmukaisuus kärsimättömyydellä?

”Me on kokeiltu ihan kaikkea, eikä mikään toimi. Me on yritetty palkintotaulukoiden avulla, me ollaan oltu lempeitä ja myönteisiä, me ollaan kokeiltu jäähypenkkiä, me on takavarikoitu iPad viikoksi ja me on huudettu. Mutta mikään ei auta, lapsi ei vaan kuuntele tai tottele ollenkaan!”

Myönteinen vanhemmuus ei ole mitään sellaista, mitä voisi kokeilla siinä sivussa. Se on kokonaisvaltainen lähestymistavan ja asenteen muutos, jonka täysi omaksuminen vie aikansa. Samoin vie aikansa lasten tottuminen muutokseen ja luottamuksen syntyminen sitä kohtaan, että tämä nyt tosiaan on se tapa, jolla vanhempani minut nyt kohtaa ja huomioi, vaikka tekisin mitä.

Vaikka perheen ilmapiirissä tapahtuu todennäköisesti nopeasti muutos, myönteisen vanhemmuuden täydet vaikutukset eivät näy päivissä, eivät viikoissa, eivätkä aina vielä muutamassa kuukaudessakaan. Minun kohdallani perheeni täysi muutos ja sopeutuminen vei puolisen vuotta ja juuri ennen jonkin viimeisen palan loksahtamista paikalleen aloin jo epäillä, tapahtuisiko sitä ollenkaan ja olinko sittenkin väärällä tiellä.

Lapsi saattaa vanhemman uuden lähestymistavan myötä innostua testaamaan ja hakemaan rajoja uudella innolla ja kokeilemaan, missä on se kohta, jossa vanhempi luopuu uudesta tyylistään, vetää takataskustaan punaisen kortin ja esimerkiksi käskee lapsen jälleen huutojen saattelemana omaan huoneeseensa.

Takaiskuista voi toipua, eikä kukaan pyydä tai odota vanhemmalta jatkuvaa tyyneyttä ja zen-tilaa ilman ärtymystä tai suuttumusta. (Tai, no… Jotkut myönteisestä vanhemmuudesta kirjoittavat  sanovat, etteivät voisi kuvitellakaan, että heidän lapsensa ikinä tuntuisivat heistä ärsyttäviltä. Minä en ole sellainen vanhempi tai sellainen kirjoittaja.) Kokemus kokemukselta, kaatumisen jälkeen pystyyn nouseminen pystyyn nousemiselta sekä me että lapsemme opimme.

Kunhan vain pysähdymme miettimään, opimme mitä voimme tehdä paremmin ensi kerralla ja kunhan vain pysähdymme pyytämään anteeksi, lapsemme oppivat että yritämme parhaamme. Ja kunhan päätämme pitäytyä myönteisessä tyylissä, siitä tulee ajan myötä helpompaa ja luontevaa ja sen valitsemalla kylvämämme siemenet viimein itävät. Pitkäjänteinen sitoutumisemme näyttää lapsillemme, että he voivat luottaa siihen, ettei myönteinen ja kunnioittava suhtautuminen ole lyhyt kokeilu muiden joukossa.

Nämä aiemmin ilmestyneet artikkelit saattavat kiinnostaa sinua:

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s