Neljä vanhemmuuden tyyliä ja niiden vaikutukset lapsen kehitykseen – millainen sinun kasvatustapasi on?

neljävanhemmuudentyyliäjaniidenvaikutuksetlapsenkehitykseen

Kehityspsykologi Diana Baumrindin vuonna 1971 muotoileman klassisen teorian mukaan vanhemman tapa kasvattaa lasta voidaan luokitella yhteen neljästä vanhemmuuden tyylistä, jotka ovat autoritaarinen, auktoritatiivinen, laiminlyövä ja salliva vanhemmuus. Kullakin tyylillä on omat tyypilliset vaikutuksensa lapsen kehitykseen.

Kaikki me vanhemmat varmasti ymmärrämme, että vain harvoin asiat ovat niin mustavalkoisia, että voimme aivan selkeästi lokeroida itsemme vain tietynlaisen vanhemmuustyylin toteuttajiksi. Useimmat vanhemmat todennäköisesti tunnistavat itsessään käytännön elämän erilaisissa tilanteissa piirteitä eri vanhemmuustyyleistä.

Lisäksi on toki myös syytä muistaa, että se, minkälaiseksi ihmiseksi lapsi kasvaa riippuu muustakin kuin vanhemman kasvatustyylistä. Muun muassa lapsen luontainen temperamentti, vanhemman ja lapsen temperamenttien yhteensopivuus ja ulkoiset, vanhemmuustyylistä riippumattomat tapahtumat vaikuttavat lapsen kehitykseen vanhemmuuden ohella. Kun esimerkiksi elämä sujuu tasaisesti ilman erityisiä vastoinkäymisiä, auktoritatiiviseen vanhemmuuteen liittyvät myönteiset vaikutukset voivat jäädä vähäisemmiksi, kun taas vastoinkäymisten kohdatessa niillä voi olla lasta suojaava vaikutus.

Voi kuitenkin olla mielenkiintoista miettiä, millainen vanhemmuuden tapa on vallalla enimmäkseen, ja kenties myös, voisiko suhtautumista lapseen ja kasvatukseen muuttaa mahdollisesti toimivampaan suuntaan.

vanhemmuustyypit

Autoritaarinen vanhemmuus

”Siksi että minä sanon niin!” 

”Lasken kolmeen ja sitten takavarikoin nuo lelut jos et lakkaa potkimasta.”

”Ei haittaa vaikka sinulla on nyt nälkä, ei ole ruoka-aika. Ruoka on kahden tunnin päästä, sitten vasta syödään.”

”On askartelun aika, nyt et saa tehdä muuta, tule heti tänne muiden kanssa.”

”Nyt pitää lopettaa leikkiminen ja mennä pesemään hampaat. Älä viitsi vikistä, äkkiä ne lelut takaisin paikalleen.”

Autoritaarinen vanhemmuus perustuu aikuisen asettamiin sääntöihin ja aikuisen mielipiteeseen oikeasta toimintatavasta, eikä ota lapsen mielipidettä ja näkökulmaa huomioon päätöksenteossa. Vanhempi odottaa lapselta tiukkaa tottelevaisuutta. Aikuinen käyttää tottelevaisuuden saavuttamiseksi usein voimaa, uhkailua ja rangaistuksia, harvemmin perustelua, ohjaamista ja tilanteen selittämistä lapselle. Painopiste on kurinpidossa ja tottelevaisuuden vaatimisessa vahvemmin kuin myönteisten tunteiden ilmaisemisessa ja lempeydessä.

Mitä siitä seuraa?

Leikki-iässä autoritaarinen vanhemmuustyyli on yhdistety lasten verrattain lisääntyneeseen huonotuulisuuteen, tyytymättömyyteen, ärsyyntymisherkkyyteen ja päämäärättömyyteen.

Kouluiässä autoritaarisesti kasvatettujen lasten kognitiivinen menestys ja sosiaaliset taidot ovat tyypillisesti keskitasoa tai sen alle.

Nuoruusiässä autoritaaristen vanhempien lapset menestyvät koulussa ja sosiaalisissa suhteissa tyypillisesti keskitasoisesti. Autoritaarinen vanhemmuus yhdistyy nuoren heikentyneeseen luottamukseen omaa päätöksentekokykyä kohtaan ja verrattain matalaan omatoimisuuteen.

Auktoritatiivinen vanhemmuus

”Nyt tehdään näin sen takia, että…”

”Minä en anna sinun potkia.”

”Sinullako on nälkä? Otatko omenan vai jogurtin? Kahden tunnin päästä syödään päivällistä.”

”Et välitä nyt askarrella? Haluatko tehdä palapeliä vai lueskella sillä aikaa kun muut askartelevat?”

”Ai, leikkisi on vielä kesken? Haluatko tehdä sen valmiiksi? Selvä, tulen kohta takaisin, saat siihen asti aikaa viimeistellä leikkisi, sitten laitetaan tavarat paikalleen.”

Auktoritatiivinen vanhemmuus on lempeää ja kohtuullista vallankäyttöä. Aikuinen kuulee päätöksenteossa lapsen mielipiteen ja ottaa sen huomioon. Vanhempi asettaa lapselle selkeät rajat ja selkeitä odotuksia, jotka hän muotoilee huomioiden lapsen kyvyn selviytyä niistä. Vanhempi tukee lasta, kun tämä pyrkii täyttämään odotukset. Aikuinen selittää lapselle oman näkökantansa sekä lasta koskeviin päätöksiin ja ohjeisiin johtaneet syyt. Aikuinen luottaa lapseen ja hänen kykyynsä selviytyä monista haasteista.

Mitä siitä seuraa?

Leikki-iässä auktoritatiivisesti kasvatetut lapset ovat tyypillisesti iloisia, vastuullisia sosiaalisessa kanssakäymisessä, itsenäisiä, päämäärätietoisia ja yhteistyöhaluisia sekä ikätovereiden että aikuisten kanssa.

Koulu-iässä auktoritatiivisten vanhempien lapset pärjäävät tyypillisesti keskitasoa  paremmin sekä kognitiivisesti että sosiaalisissa suhteissa. He ilmentävät keskimääräistä enemmän omaperäistä ajattelua, ovat motivoituneempia pyrkimään korkeisiin saavutuksiin ja nauttivat älyllisistä haasteita.

Nuoruusiässä auktoritatiivinen vanhemmuustyyli yhdistyy nuorten verrattain korkeaan itseluottamukseen, päämääräsuuntautuneisuuteen, erinomaisin sosiaalisiin taitoihin, vahvaan moraaliin sekä hyvään koulumenestykseen. Auktoritatiivisesti kasvatettujen nuorten ajattelu- ja toimintamallit ovat muita myönteisempiä.

Laiminlyövä vanhemmuus

”En välitä siitä, missä olet ja mitä teet.”

Laiminlyövää vanhemmuutta esiintyy lähinnä perheissä, joissa vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia tai päihteiden liikakäyttöä. Vanhempi ei välitä lapsen tekemisistä, eikä aseta lapselle rajoja tai reagoi lapsen tarpeisiin. Aikuinen ei ilmaise lapselle myönteisiä tunteita eikä valvo lapsen tekemisiä.

Mitä siitä seuraa?

Laiminlyövä vanhemmuus yhdistyy käytöshäiriöihin ja mielenterveyshäiriöihin sekä lapsuudessa että myöhemmin elämässä. Laiminlyövien vanhempien lapset ovat nuoruusiässä usein passiivisia, vältteleviä ja ajatustavoiltaan kielteisiä.

Salliva vanhemmuus

”Sinäkö et halua tehdä niin kuin ehdotan? Ei se mitään, ei tarvitse.”

”Joskus lapset potkivat, mutta kyllä ne oppivat toisiltaan että se ei tunnu hyvältä, ei siihen tarvitse puuttua.”

”Jos olet nälkäinen, käy vain ottamassa kaapista mitä tekee mieli. Syö niin paljon kuin tahdot, voit jättää päivällisen väliin jos haluat.”

”Ei sinun tarvitse askarrella vaikka muut askartelevat. Tee mitä tahdot, ei haittaa vaikka siitä olisi muille häiriötä.”

”Ai, leikkisi on vielä kesken? Huuda vaikka sitten kun olet valmis, jos haluat pestä hampaat.”

Salliva vanhempi osoittaa lapselle myönteisiä tunteita, mutta tarjoaa vain vähän tai ei lainkaan ohjausta ja rajoituksia. Aikuinen ei vaadi lapselta juuri mitään ja sallii lapsen toteuttaa ja ilmentää itseään ja tunteitaan haluamallaan tavalla ilman rajaamista. Vanhempi puuttuu lapsen käytökseen harvoin tai jättää seuraamatta, tekeekö lapsi vanhemman mahdollisesti antamien käskyjen mukaan. Salliva vanhempi ei usein seuraa lapsen tekemisiä kovin tarkasti.

Mitä siitä seuraa?

Leikki-iässä sallivien vanhempien lapset ovat usein impulsiivisia, aggressiivisia, pomottavia ja itsekeskeisiä. Lapsilla ei ole itsesäätelytaitoja. He osoittavat heikosti itsenäisyyttä ja heidän saavutuksensa ovat matalia.

Koulu-iässä sallivasti kasvatetut lapset ovat verrattain taitamattomia sekä sosiaalisesti että koulumenestyksensä osalta.

Nuoruusiässä salliva kasvatus yhdistyy heikkoon itsehillintään ja huonoon koulumenestykseen. Sallivien vanhempien kasvattamat lapset käyttävät nuoruusiässä enemmän päihteitä kuin autoritaaristen tai auktoritatiivisten vanhempien kasvattamat lapset.

Mikä siis on paras vaihtoehto?

Auktoritatiivinen vanhemmuus on 60- ja 70-luvuilta lähtien johdonmukaisesti yhdistynyt tutkimuksissa myönteisiin sosiaalisiin, emotionaalisiin ja älyllisiin lopputuloksiin.

Lempeä, myönteinen ohjaus ja lapsen näkökulmasta järkeenkäyvät, kohtuulliset vaatimukset johtavat lasten parempaan käytökseen ja lisäävät lapsen halua noudattaa aikuisen ohjeita. Lapset myös onnistuvat täyttämään vanhempien odotukset paremmin, koska vanhemmat asettavat vaatimuksensa kohtuulliselle tasolle ja antavat lapselle vapauden päättää, miten hän saavuttaa toivotun päämäärän.

Auktoritatiivinen vanhemmuus ruokkii muita vanhemmuuden tyylejä enemmän lapsen kykyä ja halua omatoimisuuteen, motivaatiota saavuttaa asioita sekä hyvää itsetuntoa.

 

 

Artikkelin lähteinä käytetty mm.:

  • Nurmi ym.: Ihmisen psykologinen kehitys
  • Shaffer & Kipp: Developmental Psychology – Childhood and Adolescence

Saatat olla kiinnostunut näistä aiemmin ilmestyneistä artikkeleista:

2 vastausta artikkeliin “Neljä vanhemmuuden tyyliä ja niiden vaikutukset lapsen kehitykseen – millainen sinun kasvatustapasi on?

  1. Hei Hilkka!
    Olet löytänyt lasten kasvatukseen samanlaista yksinkertaista pohjaa kuin minäkin. Minä olen tosin jo kahden sinun ikäisesi lapsen vanhahko äiti. Mutta joskus 70-luvulla esikoisen myötä sain ensimmäisen ahaa-elämyksen siitä, että lasten kanssa ei tarvitse tapella, ja siitä lähtien olen yrittänyt aina vain paremmin ymmärtää lasten kanssa elämisen luontaista tapaa.

    Auktoritatiivinen kasvatus on hieno sana, mutta se kyllä kuvaa hyvin sitä, mitä vanhemmuuden tulisi luonnostaan olla. Siitäkin olen samaa mieltä kanssasi, ettei vanhemmuuteen tarvita opaskirjoja tai ismejä, mutta silti jonkinlaista yhteistä pohdintaa – ehkä koulutustakin – tarvittaisiin, sillä maailma on muuttunut niin nopeasti etteivät isoäitien ja äitien opit enää joka tilanteeseen riitä.

    Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogiasi.

    Tykkää

    1. Hei Eeva ja kiitos viestistäsi!

      Ahaa-elämyksesi on minullekin tuttu. Sen tajuaminen, ettei lasten kanssa tarvitse vääntää ja taistella, muutti elämän paljon rauhallisemmaksi, mukavammaksi ja sujuvammaksi.

      Ajattelemme tosiaan samalla tavalla siitä, että vaikka vanhemmuuteen ei tarvita mitään seurattavia aatteita, vanhemmuuskysymysten pohtiminen myös jonkinlaisen tiedon valossa on usein hyödyllistä. On niinkin, että usein me unohdamme, etteivät ”luontaiset” kasvatustapamme ole syntyneet tyhjästä, vaan kaikkien meidän valintojen ja tyylien taustalla on jotakin: omia lapsuuskokemuksiamme, meitä ympäröivä kulttuuri, ympäristön meihin ja lapsiimme kohdistamat normatiiviset odotukset jne.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s