10 tapaa tukea lapsen sisäistä motivaatiota

Kopio mallista RULE.png

Riittääkö, että lapsi tekee mitä täytyy tehdä siksi, että äiti tai isä käskee, vai toivommeko, että hän tekee mitä täytyy tehdä siksi, että hän haluaa tehdä niin? Haluammeko, että lapsi opiskelee ahkerasti, jotta hän saisi hyvän arvosanan, vai haluammeko, että hän opiskelee koska hän nauttii oppimisesta? Onko lopullisena tavoitteena se, että lapsi laittaa lelunsa paikalleen, koska vanhempi uhkaa antaa lattialla lojuvat tavarat kierrätykseen, vai se, että hän siivoaa koska hän haluaa pitää tavaransa järjestyksessä?

Motivaatio ajaa ihmisen toimimaan. Ulkoisesta motivaatiosta puhutaan, kun ajureina toimivat ihmisen ulkopuoliset tekijät kuten palkka, pelko rangaistuksen saamisesta tai toisten ihmisten lausumat kehut. Sisäinen motivaatio puolestaan on sitä, kun ihminen toimii omaksi ilokseen tai jättää jotakin tekemättä sisäsyntyisestä halusta; hän saa syyn tekemiselleen sen luonnollisten seuraamusten vuoksi. Sisäisesti motivoitunut ihminen toimii ilman toiveita toimintaa seuraavista lahjoista tai pelkoa edessä odottavasta rangaistuksesta. 

Ulkoiseen motivaatioon perustuvat motivointimenetelmät ovat lasten kanssa lähes aina helpompia kuin sisäiseen motivaatioon perustuvat, ja kaiken kaikkiaan sisäisen motivaation vaaliminen on hankalampaa ja tulokset näyttäytyvät vasta ajan kanssa.

Itse asiassa monet kasvatus- ja koulutuskulttuurimme piirteet aktiivisesti ruokkivat ulkoisen motivaation kehittymistä sisäisen motivaation kustannuksella, ja tämä on vanhempana hyvä tiedostaa. Kasvatuksella lapset saadaan riippuvaisiksi ulkoisesta motivoinnista sellaisissakin asioissa, joita kohtaan he alunperin tunsivat sisäistä motivaatiota.

Siinä missä esimerkiksi palkintotaulukot tai rokotuksen jälkeen palkinnoksi luvattu legopaketti voivat olla mukavia perheensisäisiä tapoja ja kiistatta palkitsevat lapsen tekemisistään, ne ovat myös vahvasti ulkoiseen motivointiin perustuvia menetelmiä, ja niiden rinnalla kannattaa kiinnittää arjessa huomiota myös sisäisen motivaation tukemiseen ja ylläpitämiseen.

Merkittävämmät lapsuudenperheen vaikutukset ihmisen sisäisen motivaation kehittymiseen liittyvät lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, kotiympäristön ominaisuuksiin ja tapoihin, joilla vanhemmat ohjaavat lasta.

Tässä 10 käytännön esimerkkiä tavoista, jotka tukevat lapsen sisäistä motivaatiota luontevana osana normaalia perhearkea – tästäkään asiasta ei ole syytä tehdä suoritetta itselleen tai lapselleen. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Kotiympäristö.png

1. Järjestä kotiympäristö lapselle sopivaksi

Tarjoa lapselle ikätasoisesti autonomiaa ja kannusta häntä lempeästi itsenäisyyteen.

Keskeinen osa kannustusta on itsenäisyyden mahdollistaminen aikuisten lisäksi myös lapselle sopivaksi suunnitellulla ympäristöllä. Järjestä koti sellaiseksi, että lapsi kykenee toimimaan itsenäisesti: laittamaan itselleen välipalaa, tiskaamaan itse lautasensa, pesemään ja kuivaamaan kätensä ilman apua, löytämään oikean paikan kaikille omille tavaroilleen…

2. Ota lapsen mielipide huomioon

Anna lapselle sanavaltaa omissa asioissaan. Tarjoa hänelle aina muutama mielestäsi aidosti hyväksyttävä vaihtoehto, joista hän voi valita sen sijaan, että sanelisit asioita vastaansanomattomalla tavalla.

”Puetko keltaisen vai punaisen paidan?” ”Syötkö kaura- vai ruispuuroa?” ”Pestäänkö ensin sinun hampaat vai hiukset?”

Kun lapsi ryhtyy johonkin tehtävään, oli se sitten lelujen paikalleen järjesteleminen, pukeutuminen tai pöydän kattaminen, anna hänelle tilaa ja aikaa tehdä se omalla tavallaan. Aseta lapselle ikätasoon sopiva selkeä odotus ja päämäärä, mutta jätä hänen päätettäväkseen, miten hän sen saavuttaa.

3. Tee yhdessä lapsen kanssa

On turhan optimistista ja kunnianhimoista odottaa, että 5-vuotias mukisematta ja ongelmitta siivoaisi yksin täyskaaoksessa olevan lastenhuoneen tai että 4-vuotias selviytyisi kaikista aamutoimistaan sujuvasti pelkällä kehotuksella.

On eri asia, tekeekö asioita lapsen puolesta vai lapsen kanssa. Tue lapsen omaa ajattelua kyselemällä ja ohjaamalla enemmän kuin suoraan vastaamalla ja neuvomalla. Näytä myös tapoja, joilla esimerkiksi lelujen järjestelemisestä voi tehdä mukavaa. ”Hmm, laitatko seuraavaksi paikalleen nuken vai mopon?” ”Haluatko ajaa pikkuautot säilytysrekkaan äidin kättä pitkin?”

Kun lapsi selviytyy itselleen yksin liian haastavista tehtävistä yhdessä vanhemman kanssa, hän oppii nopeammin selviytymään niistä myös itsenäisesti. Lisäksi tällaiset osaavamman ohjaajan kanssa koetut saavutukset kannustavat lasta selviytymään tulevaisuudessa itsenäisesti ja rennommalla mielellä myös muunlaisista haasteista.

4. Anna lapsen oivaltaa itse

Keksimisen ilo ja itsenäinen ongelmien ratkaiseminen ovat lapselle kaikkiaan mukavaa tekemistä ja tukevat vielä kehitystä ja kasvattavat itsetuntoakin, mutta monen muun hyvän lisäksi ne myös ruokkivat sisäistä motivaatiota.

Arkisten ongelmien äärellä voit ohjata lasta ratkaisun luokse kysymyksillä sen sijaan, että tarjoaisit suoraan tilanteeseen sopivan toimintatavan. ”Ohhoh, hilepurkki kaatui pöydälle. Mitähän nyt voisi tehdä?” ”Kappas, löysit lattialta roskan. Mitenhän sen kanssa kannattaisi toimia?”

5. Aseta lapselle odotuksia ja kannusta ja auta häntä tekemään hyvin se, mitä hän tekee

Kannusta lasta tekemään aloittamansa asiat loppuun ja tekemään ne hyvin. Aikuisen esimerkki on tässäkin asiassa lempeän ohjauksen ohella käytännössä toimiva keino. Kun lapsi katselee, miten jokin asia tehdään, tee se huolellisesti – esimerkkisi se on tapa, jolla lapsikin oppii asiat tekemään.

Lapsen ikätasoon nähden sopivan korkeiden odotusten asettaminen kannattaa ja tukee lapsen sisäistä motivaatiota. On myös tärkeää, että vanhempi seuraa, miten lapsi selviytyy odotuksista ja tarvittaessa ohjaa lasta.

6. Huomaa lapsen onnistuminen

Kun lapsi onnistuu, huomaa ja huomio se nopeasti ja anna ilosi ja innostuksesi näkyä.

”Rakensitkin palapelin kokonaan valmiiksi!” ”Kasasitpa tosi korkean tornin.” ”Huomaan, että väritit kuvan ihan loppuun asti.” ”Nytkö piirroksesi on valmis? Saanko ihailla sitä vähän aikaa? Näen siitä sinisiä viivoja, keltaisia renkaita, punaista väriä ja vihreitä läiskiä.” ”Osasit ihan itse lukea kokonaisen sanan!”

7. Ole lempeä epäonnistumisen hetkellä

Maito kaatuu joskus pöydälle. Liian lujaa ajamaan innostunut pieni kellahtaa joskus kumoon polkupyörällään. Lautanen saattaa lipsahtaa pienistä käsistä lattialle. Lapset yrittävät ja epäonnistuvat usein. He ovat ylioptimistisia arvioidessaan osaamistaan ja haluavat tehdä itse. Aikuisten ohjaamisesta ja lapselle sopivasta ympäristöstä huolimatta vahinkoja sattuu.

Suhtaudu satunnaisiin virheisiin lempeästi ja liikaa kriittisyyttä välttäen.

Osoita, että virheistä voi selvitä. Näytä lapselle, mistä löytyy rätti maidon pyyhkimistä varten, puhalla kipeää kyynärpäätä ja kannusta lapsi uudestaan pyörän selkään, ohjaa pieni ihminen keräämään lautasen palat lattialta roskikseen ja anna hänelle seuraavallakin kerralla keraaminen lautanen muovisen sijaan, kun olet ensin näyttänyt, miten lapsi voi kantaa sitä kahdella kädellä.

8. Auta lasta huomaamaan oma edistymisensä

Toisten kanssa ei kannata kilpailla, mutta itsensä kanssa tietyllä tavalla kylläkin. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kun lapsi kehittyy verrattuna omaan aiempaan tasoonsa. ”Muistatko, kun kesän alussa et vielä osannut pyöräillä, mutta aloit harjoitella ja nyt poljetkin jo ilman mitään vaikeuksia?”

9. Kokeile ulkoisen motivoinnin vähentämistä

Kokeile palkitsemisen ja rankaisemisen vähentämistä korvaamalla ne lapsen ohjaamisella ja hänen tekemistensä lämpimällä huomioimisella.

Palkitsemisen vähentäminen ei missään nimessä tarkoita lapsen huomioimisen vähentämistä, vaan ainoastaan tyylin muuttamista ja keskittymistä lapsen toiminnan luontaisiin hyviin seurauksiin. ”Veit veljenkin lautasen tiskipöydälle. Kiitos! Siitä on apua, nyt minä saankin pöydän nopeammin siivottua ja pääsemme pikemmin lukemaan sitä kirjaa.” ”Pidit kättäsi ihan paikallaan rokottamisen aikana, ja hoitajan oli sen vuoksi helppo antaa sinulle rokotus.”

Mikäli ajatus palkintojen ja rangaistusten vähentämisestä tuntuu vieraalta ja vaikealta, aloita ensin vaikka rangaistusten vähentämisellä. Aseta odotuksesi oikealle tasolle ja ohjaa ja auta lasta täyttämään ne omalla tyylillään ilman pelkoa rangaistuksesta; tämä vaatii vanhemmalta enemmän aktiivisuutta kuin esimerkiksi siivoamatta jäävien lelujen menettämisellä uhkaaminen, mutta kannattaa pidemmän päälle.

Ulkoisen motivoinnin vähentäminen on koko tämän listan hankalin kohta, ja vaatii tulevaisuudessa tarkempaa tarkastelua blogissa. En ihmettele, jos äkkiseltään varsinkin ajatus sen rokottamisen jälkeen odottavan legopaketin korvaamisesta lapsen rauhallisuuden luontaisten seurausten ääneen sanomisella kuulostaa nuivalta, ankealta ja epäilyttävältä. Pysy kuitenkin matkassa edelleen (ja pidä tietysti halutessasi se legopaketti mukana myös), aiheeseen liittyen seuraa vielä jatkoa.

10. Huolehdi sinun ja lapsesi välisestä suhteesta

Lapsen tärkein voimavara ja ponnistuslauta nuoruuteen ja aikuisuuteen on hänen suhteensa omiin vanhempiinsa. Luo kotiinne lempeä ja hyväksyvä ilmapiiri ja elä lapsesi kanssa tavallista, turvallista perhe-elemää yrittämättä muokata lasta tai tekemättä vanhemmuudesta suoritusta.

Monen muun hyvän ohella lempeä, myönteinen vanhemmuus tukee myös sisäisen motivaation kehittymistä.

 

3 vastausta artikkeliin “10 tapaa tukea lapsen sisäistä motivaatiota

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s