8 pienen lapsen turvallisuustaitoa – mitä jokaisen leikki-ikäisen pitäisi tietää kodin ulkopuolella liikkuessaan

8pienenlapsenturvallisuustaitoa

Lapset pystyvät auttamaan itseään ainakin jonkin verran monissa mahdollisesti vaarallisissa tilanteissa, kunhan ovat saaneet ohjausta. Etukäteen jutteleminen auttaa lasta myös nopeammin tunnistamaan, kun vaara uhkaa.

Tarvittavat tiedot

1. Oma nimi

Lapsen tulee osata sanoa oma etu- ja sukunimensä.

2. Vanhempien nimi

Opeta lapsi muistamaan aluksi vähintään toisen vanhemman etu- ja sukunimi ja myöhemmin molempien vanhempien nimet.

3. Kotiosoite

Ottakaa tavaksi kerrata kotiosoite ääneen kerran päivässä, vaikka päiväkotimatkalla.

Käytännöntaitoja

4. Miten lähiseudulta löytää kotiin

Anna lapsen johdattaa teidät kotiin, kun lähdette lähileikkipuistosta tai kuljette koiran kanssa lähimetsän poluilla. Harjoita lapsen kykyä löytää lähiseudulta kotiin siltä varalta, että joskus joudutte vahingossa eroon toisistanne.

5. Mistä tunnistaa turvallisen aikuisen

Kerro lapselle, että useimmat aikuiset ovat turvallisia ja ystävällisiä.

Minä olen ohjeistanut omalle lapselleni, että jos hän joskus joutuu eksyksiin vanhemmista, ensin kannattaa pyytää apua lähellä olevalta äidiltä tai isältä, jolla on omia lapsia mukanaan.

Jos näköpiirissä ei ole äitiä tai isää lasten kanssa, apua voi pyytää univormuun pukeutuneelta poliisilta tai vartijalta tai työvaatteisiin pukeutuneelta kaupan (tai huvipuiston tai eläintarhan tai…) työntekijältä. Näihin aikuisiin kannattaa kiinnittää liikkuessa huomiota ja opettaa lapsi tunnistamaan heidät.

Jos yhtäkään äitiä, isää, poliisia tai työntekijää ei ole näkösällä, lapsi voi pyytää apua keneltä tahansa aikuiselta, joka näyttää lapsen silmissä ystävälliseltä äidiltä tai mummulta.

6. Mitä tehdä, jos joutuu eksyksiin vanhemmista

Opeta lapselle, että eksymistilanteessa pitää heti mennä turvallisen aikuisen luo ja kertoa, että on joutunut eksyksiin isästä ja äidistä. Oikeita sanoja kannattaa harjoitella ja mitoittaa harjoitellut lauseet lapsen ikätason mukaan, esimerkiksi: ”Apua. Olen eksynyt äidistä ja isästä. Minun nimi on Kerttu Mustonen. Äidin nimi on Aino Mustonen. Tiedän mikä minun kotiosoite on.”

Isommissa tapahtumissa ja esimerkiksi lentokentillä ja huvipuistoissa lapsi kannattaa aina varustaa tunnistetiedoilla ja vanhemman yhteystiedoilla. Tätä varten on saatavilla turvarannekkeita, joihin tiedot kirjoitetaan, ja monissa lapsiperhekohteissa jaetaan esimerkiksi lapsen vaatteisiin kiinnitettäviä yhteystietotarroja. Paremman puuteessa vanhemman puhelinnumeron voi kirjoittaa vaikka lapsen kyynärvarteen.

On tärkeää myös muistaa opettaa lapselle, että eksymistilanteessa nämä kirjoitetut tiedot pitää näyttää turvalliselle aikuiselle, ja että tietojen avulla aikuinen pystyy soittamaan isälle tai äidille.

7. Mitä tehdä, jos joku tekee lapselle sellaista, mikä tuntuu pahalta

Opeta lapselle, ettei kukaan saa koskettaa häntä tavalla, joka ei tunnu hyvältä. Uikkareiden alle jäävä alue on lapsen omaa aluetta, johon toisilla ei ole lupaa kajota. (Äidin ja isän pitää joskus auttaa pimpin tai pippelin pesemisessä, mutta ei ikinä niin, että se tuntuu lapsesta pahalta. Lääkärissä tutkitaan pimppiä ja pippeliä joskus, ja se on turvallista, äiti tai isäkin on vastaanotolla mukana. Muuten kenelläkään ei ole lupaa katsoa tai koskea uikkarialueelle.)

Haaste on se, miten lapselle voi puhua vaaroista herättämättä pelkoja. On keskeistä kertoa, että suurin osa ihmisistä on turvallisia ja hyväntahtoisia. Maailmassa on kuitenkin myös joitakin pahiksia, jotka tahtovat satuttaa toisia, ja heidän takiaan pitää olla vieraiden ihmisten kanssa varovainen.

Jos joskus käy niin, että joku ihminen pelottaa lasta, haluaa katsoa tai koskea uikkarialueelle tai tekee lapselle muuta sellaista, mikä tuntuu pahalta, lapsi saa ja hänen pitää heti sanoa ”Ei saa!”, lähteä pois pelottavan aikuisen luota ja mennä turvallisen aikuisen luo kertomaan tapahtuneesta. Jos lapsi ei meinaa päästä tilanteesta, pitää huutaa apua ja juosta pois. Pahista saa myös potkia ja purra, jos tilanne vaatii.

8. Millaisia ovat hyvät ja millaisia pahat salaisuudet

Lapsen kanssa kannattaa jutustella välillä siitä, millaisia erilaiset salaisuudet ovat. Pahat salaisuudet eivät kuulu lapsen elämään ollenkaan.

Kerro, että hyvät salaisuudet ovat sellaisia, joista tulee hyvä mieli. Hyvä salaisuus voi olla vaikka hauskan yllätyksen suunnitteleminen. Pahat salaisuudet tuntuvat pahalta: ne voivat esimerkiksi pelottaa tai surettaa tai joku on voinut sanoa, että salaisuus on pakko pitää tai muuten tapahtuu jotain pahaa.

Jos joku pyytää lasta pitämään pahan salaisuuden, äiti tai isä haluaa kuulla siitä. Lapsi saa aina kertoa pahoista salaisuuksista äidille tai isälle, eikä äiti tai isä ikinä suutu siitä lapselle – ei, vaikka joku muu sanoisi, että kertominen on kiellettyä tai siitä seuraa jotain pahaa. Pahoista salaisuuksista voi aina kertoa äidille ja isälle vaikka niiden tapahtumisesta olisi kulunut jo pitkä aika.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s