12 tapaa tukea lapsen itsetunnon kehittymistä

12tapaatukeaitsetunnonkehittymista

Vahva itsetunto ja itseluottamus kuuluvat suuriin aarteisiin, joita ihminen voi saada mukaansa lapsuusvuosistaan. Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän tuntee itsensä pystyväksi, rohkeaksi ja osaavaksi.

Vaikka on tärkeää, että lapsi tuntee vanhempiensa ehdottoman rakkauden ja ihailun, itsetunnon kehittymisestä puhuttaessa niiden rinnalle nousee haasteiden kohtaamisen ja niistä selviämisen tärkeys. Itseluottamus rakentuu sisältäpäin, eikä vanhempi voi kaataa sitä valmiina lapsen mieleen, vaikka moni meistä sitä toivoisikin.

Tässä 12 ajatusta siitä, miten voimme kuitenkin tukea itsetunnon kehittymistä.

1. Anna tilaa

Anna lapselle tilaa kokeilla, onnistua, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Älä tunkeudu lapsen auttajaksi, ellei hän kutsu sinua, ja silloinkin yritä ohjata lapsi ratkaisun äärelle tarjoamalla kysymyksiä ennemmin kuin vastauksia.

Näytä lapselle teoillasi, että uskot häneen ja luotat hänen kykyihinsä. Mikään, mitä sanot, ei rakenna itseluottamusta yhtä paljon kuin se, että lapsi saa aidosti kokea onnistuvansa ja pystyvänsä.

2. Lopeta lapsen ylisuojeleminen ja anna hänen ottaa riskejä

Kyllä, vanhemman tärkein tehtävä on pitää lapsi turvassa. Mutta yksi tärkeistä tehtävistä on myös antaa lapsen kokeilla rajojaan, epäonnistua ja ottaa turvallisissa rajoissa riskejä.

Lapsen luottamus itseensä ja maailmaan syntyy siitä, että saa itse kokea selviytyvänsä sekä haasteista että epäonnistumisista. Epäonnistuminen ja sen selättäminen voi olla erinomainen itsetuntoa kasvattava kokemus – ja sitä paitsi hyvää oppia lukuisia elämässä odottavia epäonnistumisia varten.

Paitsi että liiaksi lastaan suojeleva vanhempi estää lapselta tärkeitä itsetuntoa kasvattavia kokemuksia, ylisuojelu itsessään saa lapsen tuntemaan, ettei vanhempi usko lapsen pärjäävän ja pystyvän.

3. Kerro lapselle kauniita asioita hänestä itsestään

Anna lapsen huomata oma erityislaatuisuutensa ja pystyvyytensä myös sinun sanojesi kautta.

Kun kehut lasta, kiinnitä enemmän huomiota lapsen tekemisiin kuin hänen ominaisuuksiinsa. Myönteisen huomion kiinnittäminen lapsen yrityksiin lisää hänen todennäköisyyttään menestyä ja tukee hyvän itsetunnon kehittymistä.

Jokainen lapsi kaipaa ja ansaitsee myös joka päivä kuulla vanhemmiltaan, että on kertakaikkisen ihana, kaunis ja suloinen juuri sellaisena kuin on, kaikkine ominaisuuksineen ja juuri sen näköisenä kuin on. Anna lapsen tuntea, että rakastat häntä mistään hänen ominaisuuksistaan tai teoistaan riippumatta.

4. Älä ikinä vertaa lasta toisiin

On lannistavaa tulla verratuksi toisiin kuulemalla vanhempien suusta sellaisia lauseita kuin ”katso nyt miten hyvin Mari syö, syöhän nyt sinäkin” tai ”katso nyt miten reippaasti kaikki muut lapset ovat mukana tuossa touhussa, mikset sinäkin voisi mennä?”. Vaikkakin vastaavat lausahdukset ovat usein näennäisesti kepeitä, ne syövät lapsen itsetuntoa ja ohjaavat häntä vertaamaan itseään toisiin myös omassa mielessään.

5. Anna lapselle vastuuta

Anna lapselle ikätasoon sopivalla tavalla vastuuta omasta elämästään ja myös koko perheen elämästä, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia auttaa arkiaskareissa.

Kun pienelle isosisarukselle antaa tehtäväksi vaikka hakea vauvalle puhtaan vaipan, tällaisesta oikeasti hyödyllisestä ihan pienestäkin tehtävästä suoriutuminen saa lapsen tuntemaan itsensä vahvaksi ja merkittäväksi (koska hän ihan oikeasti on molempia).

Älä tee kaikkea lapsen puolesta, vaan anna hänelle vastuuta omista asioistaan. Lapsen pitää saada tuntea, että vanhempi uskoo hänen selviytyvän.

6. Vältä leimojen lyömistä

”Tässä on meidän Maija. Hän on hiljainen koska hän on ujo.”

Onko Maija ujo vai ujostuttaako Maijaa? Ja tuleeko Maijasta ujo siksi, että hän tuon tuostakin kuulee olevansa sellainen? Tai alkaako hän ainakin ajatella, että on ujo? Todennäköisesti.

Leimojen lyöminen muovaa lapsen identiteettiä ja itsetuntoa. On hyvin eri asia sanoa, että Maija on ujo kuin sanoa, että nyt Maijaa ujostuttaa. Tai että esimerkiksi diabetesta tai astmaa sairastava lapsi on diabeetikko tai astmaatikko sen sijaan, että sanoisi, että hänellä on diabetes tai hänellä on astma.

Onko jokin lapsen ominaisuus yhtä kuin lapsi itse? Ei toki. Ominaisuudet ovat vain ominaisuuksia.

7. Tarjoa lapselle mahdollisuus tehdä valintoja

Lapsen pitää saada kokea, että hän pystyy vaikuttamaan ympäröivään maailmaan ja omaan elämäänsä. Päätösten tekeminen saa lapsen tuntemaan itsensä vahvaksi (ja on toki joka tapauksessa ikätasoon sopivassa mitassa lapsen oikeus).

Tarjoa lapselle järkevissä rajoissa mahdollisuus tehdä valintoja arkielämässään. Haluaako hän tämän vai tuon paidan, käykö hän itse valitsemassa seuraavan päivän vaatteet kaapista, juoko hän ruoan kanssa tänään vettä vai maitoa, ottaako hän iltapalaksi puuroa vai leipää… Pienet, toistuvat, hyvin arkisetkin valinnat ovat lapsen itsetunnon kannalta suuria.

8. Kehu lasta kohtuudella

Kehuminen voi helpostikin lipsahtaa liiallisuuksiin. Kehuriippuvaiset lapset lakkaavat touhuamasta omaksi ilokseen ja janoavat sen sijaan aikuisten huomiointia ja kehuja kaikille tekemiselleen ennen kuin voivat tuntea niistä täyttä tyydytystä. Silloin kehuminen on kääntynyt itseään vastaan, ja vahvistamisen sijaan onkin heikentänyt lasta ja tehnyt hänet riippuvaiseksi muiden arvioista ja kannattelusta.

Liiallinen kehuminen voi myös syödä lapsen itsetuntoa, kun hän miettii, miksi hänen vanhempansa tekevät niin ison numeron jostakin, joka näyttää olevan ihan tavallinen osa useimpien muiden lasten elämää. Tällainen tunne syntyy varsinkin silloin, kun aikuiset keskittyvät kehumaan lasta lähinnä hänen heikkousalueillaan.

Lapsi  tunnistaa liiallisuuksiin menevän kehumisen helposti, ja se voi saada hänet jatkossa epäilemään vanhemman myönteisiä sanoja silloinkin, kun ne ovat kiistatta aivan aiheellisia.

9. Auta lasta saamaan valmiiksi

Kun tarjoat lapselle jotakin tekemistä, mitoita se niin, että lapsi pystyy saamaan touhunsa valmiiksi. Tämä on tärkeä tapa rakentaa itseluottamusta ja tunnetta oman maailman hallitsemisesta pienestä pitäen.

Tulosta taaperolle netistä pieniä ja selkeitä A6-kokoisia värityskuvia suurien A4-kokoisten sijaan ja anna hänelle muutama täyden ympyrän muodostava puujunaradan pala koko laatikollisen sijaan. Anna lukemaan vasta oppineelle lapselle aluksi ennemmin ihan vähän liian helppoja kuin ehkä liian vaikeita kirjoja tai tekstejä ja ohjaa hänet hankalien äärelle vasta sitten, kun hän on saanut kokemusta siitä, että pystyy lukemaan jotakin loppuun.

Auta lasta menestymään sekä valitsemalla hänelle tarjoamasi virikkeet että tukemalla ja ohjaamalla häntä omassa päämääränasettelussaan. Valmiiksi saamisen tunne on lapselle ja itsetunnon kehittymiselle tärkeä.

10. Tue lasta omissa kiinnostuksenkohteissaan ja mieltymyksissään

Keskity aidosti kuulemaan, mistä lapsi on kiinnostunut. Tartu lapsessa näkemääsi innostukseen ja kannusta häntä tavoittelemaan häntä kiinnostavia päämääriä – silloinkin, kun sinä et ymmärrä mikä niissä kiehtoo tai kun et pidä niitä kovin merkittävinä.

Jos lapsi on innostunut pienoismallien rakentelusta, vaikka sinä haluaisit hänen harjoittelevan koodaamista, auta häntä kehittymään pienoismallien rakentelussa. Jos hän on intohimoisen innostunut sählystä, vaikka sinä toivoisit hänen oppivan purjehtimaan, hanki hänelle sählymaila.

Erityinen innostuminen jostakin aiheesta ja mahdollisuus perehtyä siihen vahvistavat lapsen itsetuntoa, tarjoavat hänelle onnistumisen kokemuksia ja edistävät myös innostumista muista aiheista ja pärjäämistä niissä.

11. Tiedosta ja anna lapsenkin kokea, että lapsella on oikeus kaikkiin tunteisiinsa

Lapsella on oikeus tuntea tunteiden koko kirjo. Älä vähättele hänen kokemuksiaan äläkä naureskele lapsen tunteille ja tavalle jolla hän niitä ilmaisee.

Anna lapsen tuntea, että hänen olonsa on oikeutettu ja että hän itse tietää parhaiten, miltä hänestä tuntuu. Jos lapsi on loukkaantunut jostakin sinun mielestäsi olemattomasta syystä, hän on loukkaantunut, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko loukkaantuminen sinun mielestäsi aiheellista vai ei.

Tehtävämme aikuisina on toki myös ohjata lasta saavuttamaan suhteellisuudentajua, mutta on suuresti lasta vähättelevää ja hänen itsetuntoaan horjuttavaa sanoa hänelle, ettei hän ole tai saa olla surullinen tai vihainen jostakin, joka on tehnyt hänet surulliseksi tai vihaiseksi.

Kannusta lasta ilmaisemaan tunteitaan ja ohjaa häntä lempeän määrätietoisesti silloin, kun hän tekee sen tuhoavalla tai muuten epätoivotulla tavalla.

12. Muista roolimallien merkitys

Lapsesi katsoo sinua ihaillen ja mallia ottaen. Jos kamppailet oman itsetuntosi kanssa, lapsesi tarkkaavaiset silmät ja kuulevat korvat ovat oman hyvinvointisi lisäksi suuria syitä ryhtyä työstämään asiaa ja myös miettiä, miten omat epävarmuutesi ovat läsnä päivittäisessä elämässäsi.

Lapsen hyvän itsetunnon kehittyminen ei vaadi vanhemmilta ihmeellisyyttä ja täydellisyyttä, vaan lapsen on hyväkin nähdä, miten vanhempi käsittelee omaa epävarmuuttaan onnistuneesti ja toimii siitä huolimatta.

Opettele kehumaan itseäsi ja vähennä ainakin ääneen lausumiasi itsemoitteita. Muista, että lapsesi katselee ja kuuntelee.

6 vastausta artikkeliin “12 tapaa tukea lapsen itsetunnon kehittymistä

  1. Kiitos tästä ja muistakin kirjoituksista, joita olen mielenkiinnolla lukenut, pienen lapsen vanhempana moni kasvatuksellinen asia pohdituttaa. Jään kuitenkin miettimään, mihin perustat ohjeesi ja neuvosi ja kaipaamaan jkl lähdeviitteitä.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos viestistäsi ja palautteestasi!

      Kun suunnittelin sivustoa, lähdeviitteiden käyttö oli yksi suurista kysymyksistä, joita mietin. Päätös jättää lähdeviittaaminen pois ei ollut yksinkertainen. Oikeastaan kaikkein merkittävin seikka päätöksen takana oli se, että esittelen paljon erilaisten teorioiden pohjalta usein yhdistellen muotoilemiani sovelluksia ja käytännön esimerkkejä, mutta en mainitse taustalla olevia tutkimustuloksia tai teoriaa – tästä esimerkkinä vaikka tämän tekstin kohta 10, joka perustuu muutamiin eri tutkimuksiin, mm. Harterin havaintoon, että lapsilla, jotka arvioivat itsensä hyvin kyvykkäiksi alueilla, jotka he itse kokevat kaikkein tärkeimmiksi, on tavallisesti kokonaisuudessaan korkeampi itsetunto (Saffler & Kipp (2014) Developmental Psychology – Childhood and Adolescence).

      Päätös olla poimimatta tekstiin vinkkien taustalla olevia teorioita perustuu siihen, että ennen kaikkea haluan pitää sivuston hyvin käytännönläheisenä, helposti lähestyttävänä ja helppolukuisena. Olen koemielessä muotoillut myös muutamia tekstejä, joissa on ollut enemmän taustateoriaa ja siihen liittyviä lähteitä, mutta koelukijakokemus on pääsääntöisesti suosinut vähemmän tieteellisiä viitteitä ja teoriataustaa sisältäviä tekstejä.

      Lähdekysymys on kuitenkin edelleen minun mielessäni. Et siis ole ajatuksinesi yksin, hyvä kollega. Yksi mahdollinen mielessä pyörittelemäni vaihtoehto on esimerkiksi erillisen Lähteitä-sivun luominen sivuston taustaosioon. Sivulla voisin listata eniten käyttämiäni lähteitä ja ehkä kerätä samaan yhteyteen myös esimerkiksi hyviä linkkiehdotuksia lukijoille.

      Vaikka sekä pyrkimykseni että lähtökohtani on tarkastelua kestävä perusteltu tieto, tarkoitukseni ei ole blogin sisällöissä pyrkiä tieteellisten julkaisuiden tarkkuuteen. Sivuston sisältö edustaa siis kuitenkin lopulta minun näkemyksiäni, ymmärrystäni ja mielipiteitäni, jotka perustuvat koulutukseeni, kokemuksiini sekä toisten vanhempien sekä ammattikasvattajien kanssa käymiini keskusteluihin.

      Tykkää

  2. Kiitos vastauksestasi! Mielelläni näkisin jonkinlaisen erillisen kirjallisuusluettelosivun, vaikka et testeihisi viittauksia ja kirjallisuusluetteloa laittaisikaan. Hyvin ymmärrän, ettei tieteellinen tarkkuus lähteissä ole tarpeen tavallisissa teksteissä ja saattaisi jopa karkottaa lukijoita (eihän tieteellistä tekstiä muotoiluineen ole ainakaan tottumattoman kovinkaan kevyt lukea). Helpottaisi kuitenkin esille tuomiisi asioihin lisää perehtymistä (ja lisäksi uskottavuuttakin?), jos jotain kirjallisuutta olisi mainittu ja ehkä tekstin lopussa voisi vaikka olla ”lisää lukemista aiheesta”- tyyppinen kirjallisuusluettelon tyylinen osio joissain teksteissä, joihin pystyt selvästi itse nimeämään jotkin artikkelit/kirjat, jotka kyseisen tekstin taustalla ovat olleet?
    Sivustosi on antoisa ja herättää minua miettimään, miten haluan käyttäytyä yksivuotiaani kanssa nyt ja etenkin jatkossa. Kiitos!

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s