Mitä montessori tarkoittaa?

mitamontessoritarkoittaa

Okei – mistä montessoripedagogiikassa siis on kysymys? Lyhyen lyhyesti tiivistettynä montessoripedagogiikka pyrkii mahdollistamaan lapsen luonnollisen kehityksen täyteen mittaansa tarjoamalla kehitykselle ihanteellisen kasvuympäristön. Keskeistä on oikeanlaisen ympäristön tarjoaminen, lapsen vapaus huolellisesti valmistellussa ympäristössä sekä lapsen herkkyyskausien huomioiminen.

Eikö ajatus vielä auennut? Perehdytään pian tarkemmin siihen, mitä montessoripedagogiikka on käytännössä, mutta aloitetaan kuitenkin aivan lyhyellä historiapätkällä montessoripedagogiikan taustasta.

Tausta

Maria Montessori (s. 1870) oli – monien vaiheiden ja vastustuksen jälkeen – ensimmäinen Italiassa lääkäriksi valmistunut nainen ja myös ensimmäinen nainen, joka Italiassa väitteli lääketieteen tohtoriksi. Valmistuttuaan hän työskenteli ”mieleltään järkkyneiden” lasten parissa ja koki lasten elinolosuhteet 1800-1900-lukujen vaihteen laitoksissa järkyttäviksi. Näiden kokemusten myötä hän päätti omistaa elämänsä lasten olojen parantamiselle. Hän myös näki käytöshäiriöisten lasten kasvatuksen pedagogisena, ei lääketieteellisenä ongelmana, ja näin alkoi hänen mittava työskentelynsä uudenlaisen pedagogiikan kehittämiseksi.

Vuonna 1907 Montessori avasi Rooman slummialueelle Casa dei Bambini (Lasten talo) -päiväkodin, jossa hän jatkoi 3-6-vuotiaiden lasten luontaisen käytöksen tarkkailemista ja ihanteellisten oppimismateriaalien ja -ympäristön kehittämistä. 1920-luvulla Montessori ryhtyi kehittämään montessorialakoulua.

Maria Montessori korosti kunnioitusta lasta kohtaan, lapsen toiminnan havainnointia ja lapsen vapautta puhua ja liikkua tilassa. Hän piti tärkeänä lapsen kaikkien aistien käyttämistä ja harjoittamista ja lapsilähtöistä työskentelyä.

Montessori näki, että jokainen ihminen on yksilö ja erilainen omine ominaisuuksineen, ja että ihmiskunnan olennaisin ongelma on se, sukupolvesta toiseen aikuiset ohjaavat lapsia väärään suuntaan ja estävät lasten kasvun luonnolliseeen muotoonsa.

Maria Montessorin kuoli Hollannissa vuonna 1952 arvostettuna tieteilijänä ja rauhan puolestapuhujana. Hänen kasvokuvansa oli ennen Italian euroaikaa sekä yhdessä liirakolikossa että -setelissä ja hän oli kuudesti ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Ja sitten käytäntöön:

1. Lapsilähtöisyys

Yksi montessoripedagogiikan keskeisistä ominaisuuksista on lapsen vapaus valita oma työnsä ja edetä omassa tahdissaan. Lapsi on pääosassa elämässään ja tekemisessään. Käytännössä kyseessä on ohjattu vapaus huolellisesti valmistellussa ympäristössä, jossa tarjolla olevan materiaalin ja työskentelytavat lapsi tuntee hyvin.

Oppimisen tulisi perustua lapsen omaan tiedonhaluun ja meissä kaikissa synnynnäisesti olevaan uteliaisuuteen(, jonka perinteinen koulujärjestelmä niin helposti puhaltaa sammuksiin).

Maria Montessorin teorian mukaan lapsilla on herkkyyskausia, jolloin he ovat herkimmillään oppimaan tiettyjä uusia taitoja, ja ympäristö ja materiaalit valmistellaan mm. nämä kaudet mielessä pitäen. Maria Montessori piti herkkyyskausien kannalta tärkeimpänä aikana ikävuosia 0-6, jolloin eletään liikkumisen, kielen, järjestyksen ja käytöstapojen kehittymisen herkkyyskautta. Alakouluiässä lapsi on puolestaan herkistynyt älyllisyyden, kulttuurin, mielikuvituksen, sosiaalisuuden ja moraalin kehittymiselle.

2. Huolellisesti valmisteltu ympäristö ja oppimismateriaalit

Montessoriluokassa tarjolla olevat materiaalit ovat huolellisesti kehitettyjä. Näin täytyykin olla, kun puhutaan menetelmästä, joka perustuu lapsen omaan uteliaisuuteen, sisäiseen motivaatioon ja omakohtaiseen tutkimiseen ja myös pyrkii kaikkien näiden ylläpitämiseen ja ruokkimiseen.

Lapset saavat liikkua tilassa vapaasti, puhua ja valita työskentelypaikkansa itse. Kaikelle on montessoriympäristössä oma paikkansa. Tavarat sijoitetaan lapsen korkeudelle avohyllyille, joilta ne on helppo löytää. (Käytettyjen tavaroiden palauttaminen takaisin paikalleen on lapsille luonnollinen osa työskentelyä.)

Montessorimateriaalit jakautuvat neljään kategoriaan: käytännön taitoja, matemaattisia taitoja, aisteja ja kielellisiä taitoja stimuloiviin ja kehittäviin. Ne ovat laadultaan kouriintuntuvia ja käsillä tekemiseen, rakenteluun, kokeilemiseen ja tutkimiseen kannustavia. Materiaalit on suunniteltu myös siten, että ne antavat käyttäjälleen palautteen niin, että lapsi pystyy itse huomaaman tekemänsä virheen ja keksimään, miten sen voi korjata.

Montessoriympäristön rakentamisessa kiinnitetään huomiota myös tilan kauneuteen, ja tilan viihtyisyys on tärkeää.

IMG_4103 copy copy
Avohylly montessoripäiväkodin taaperoluokassa. Tämä hylly sisältää välipalan valmistamiseen tarvittavat tarvikkeet ja ainekset: sahalaitaleikkureita esim. kurkulle ja banaanille, pilkkojan omenalle, puristimen appelsiinille, särkijän pähkinöille, viipalointilaitteen kananmunalle sekä teekannun ja kupin. Taustalla taaperokokoinen keittiötaso ja tiskipöytä. Tasolla kulhot, joihin lapset laittavat valmistelemansa välipalat. (Jos kaikki taaperot haluaisivat tehdä jotakin muuta kuin ruoanvalmistushommia, opettajat kattaisivat välipalan tarjolle.) Keittiön alakaapeista taaperot osaavat itse hakea tarvitsemansa astiat, poimia pihdeillä haluamansa herkut kulhoonsa ja kattaa itselleen välipalan pöydälle.

3. Aikuisen rooli on olla lapsen ohjaaja tämän omalla tutkimusmatkalla

Montessoriluokassa ja -päiväkodissa on tietysti aina opettaja saatavilla ja auttamassa kun tarvitaan siinä missä muissakin päiväkodeissa ja kouluissa. Opettajan rooli ei kuitenkaan seistä lapsiryhmän edessä tarjoamassa tietoa, vaan ennemminkin ohjata lasta lapsen omalla tutkimusmatkalla.

Aikuisen tehtävä on valmistella ympäristö ja opastaa lapsi toimimaan siinä. Käytännössä opettaja ohjaa lasta esimerkiksi silloin, kun lapsi ottaa jonkin uuden materiaalin ensimmäisen kerran käyttöön; jatkossa materiaalin käyttö onnistuu itsenäisesti. Apua voi opettajalta tietysti muissakin tilanteissa aina pyytää, ja toki esimerkiksi päiväkodin päiväohjelmaan kuuluu koko ryhmän yhteinen opettajavetoinen piiriaika.

Käytännössä opettaja käyttää paljon aikaa tarkkailemalla lasten tekemisiä ja mahdollista ohjauksen tarvetta. Yksi montessoripedagogiikkaan liittyvä perustoteamus on, että kun montessoriryhmä toimii normaalisti, lapset toimivat siten, että opettajaa ei ikään kuin tarvittaisi lainkaan.

Opettajan liiallinen puuttuminen voi jopa vaikeuttaa lasten oppimista. Keskeistä on esimerkiksi se, ettei lapsen keskittymistä häiritä – on esimerkiksi aivan turhaa havahduttaa tutkimuksiinsa keskittynyt tai värittämiseen uppoutunut lapsi menemällä kesken kaiken hänen viereensä kehumaan, miten hyvin hän tekee työtään.

4. Oman ja toisten (työskentelyn) kunnioittaminen

Ensimmäinen kosketus montessoriryhmään voi olla häkellyttävä. Silminnähden kiinnostuneet ja iloiset lapset touhuilevat puuhiensa parissa innokkaasti itsekseen tai kavereiden kanssa, mutta tilassa vallitsee rauha.

Lapset saavat itse valita, puuhaavatko itsekseen vai yhdessä, ja toisen tekemisiä saa aina jäädä myös seuraamaan, mutta montessoriympäristössä on selviö, ettei toisen tekemisiä saa millään lailla häiritä tai rikkoa.

On kiinnostavaa, miten häkellyttävän kauniisti lapset käyttäytyvät montessoriympäristössä, joka antaa heille niin paljon vapautta.

Rauha, rakkaus ja kunnioitus ovat läsnä montessoriryhmän arjessa ja välittyvät opettajilta lapsiryhmään. Ne eivät koske ainoastaan toisten työrauhan kunnioittamista, vaan laajenevat maailmankuvalliseksi itsen ja toisten kunnioittamiseksi ja välittämiseksi.

Lasten ja heidän puuhiensa kunnioittamiseen liittyen lasten touhuihin viitataan ”työskentelemisenä”, vaikka kyseessä siis on leikki ja mukava puuhailu ja tutkiminen. Ajatus lapsten työskentelystä tuntui minusta alkuun kummalliselta, mutta on nykyään jo ihan luonteva osa kielenkäyttöäni ja ajatteluani.

5. Ryhmässä on aina monenikäisiä lapsia

Montessoriryhmät ovat aina sekaikäryhmiä, ja tyypillisesti lapsi viettää yhdessä ryhmässä tai luokassa kolme vuotta. Osa montessoripäiväkodeista tarjoaa taaperoryhmän 0-3-vuotiaille (tai yleensä tavallisemmin 1,5-3-vuotiaille) lapsille, joskin Maria Montessorin Lasten talossa nuorimmat lapset olivat 3-vuotiaita, ja alun perin montessoriopetus alkoi 3-6-vuotiaiden ryhmästä. Alakouluikäisille on 6-9-vuotiaiden ja 9-12-vuotiaiden luokka.

Psykologisessa kirjallisuudessa on 1980-luvulta lähtien puhuttu lähikehityksen vyöhykkeestä; termin luonut Lev Vygotski kirjoitti: ”Se, minkä lapsi tänään osaa tehdä yhteistyössä, sen hän huomenna osaa tehdä itsenäisesti. – – Vain sellainen opetus on hyvää, joka kulkee kehityksen edellä ja vie sitä perässään.” (Nurmi ym.) Käytännössä Vygotski siis totesi, että oikeassa seurassa lapsi pystyy oppimaan asioita, joita hän ei vielä yksin pystyisi oppimaan.

Työskenteleminen itseään vanhempien kanssa tukee lapsen taitojen kokonaisvaltaista kehittymistä, ja itseään nuorempien ohjaaminen ja opastaminen puolestaan vankentaa vanhempien lasten taitoja ja opettaa heille mm. empatiaa ja huolenpitoa.

 

Muokattu 12.12.2017: Poistettu viimeinen kappale, ”Montessoripedagogiikan heikkous”, jossa puhuttiin montessoripedagogiikan suhteesta mielikuvitusleikkiin; aihepiiriin perehtymisen myötä käsitin, ettei kappaleen sisältö antanut aiheesta totuudenmukaista kuvaa.

Montessorifilosofia kannustaa tarkoituksenmukaiseen toimintaan ja lapselle ymmärrettävän ja samastuttavan sisällön tarjoamiseen.

On tutkimusnäyttöä siitä, että kun lapsille tarjotaan mahdollisuus joko tehdä jotakin oikeasti tai leikisti, lapset tuppaavat valitsemaan oikeasti tekemisen – siis esimerkiksi perheen päivittäiseen ruoanlaittoon ikätasoisella tavalla ihan oikeasti tuottavalla tavalla osallistumisen mieluummin kuin leikkikeittiössä hääräämiseen. Se ei tarkoita, etteikö lapselle voisi tarjota leikkikeittiötä. Sen sijaan se tarkoittaa, että lapselle pitäisi tarjota mahdollisuus olla osallistuva osa perhettä, ja juuri siihen montessorimenetelmä kannustaa.

 

2 vastausta artikkeliin “Mitä montessori tarkoittaa?

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s